Kainuun liiton toiminnan sidosryhmäanalyysi ja arviointi Kainuun liiton toiminnasta rahoittajaviranomaisena, 12/2023–6/2024

TK-Eval toteutti kaksiosaisen toimeksiannon Kainuun liitolle. Ensimmäisenä tehtävänä oli sidosryhmäanalyysi, jossa koottiin Kainuun liiton sidosryhmien palaute liiton toiminnasta. Käsittelyssä olivat Kainuun liiton toiminnan eri osa-alueet, joista selvitettiin sidosryhmien näkemykset vahvuuksista, puutteista ja kehitettävistä asioista.

Toimeksiannon toisessa osassa TK-Eval teki Kainuun liiton rahoittajaviranomaisen toiminnan arvioinnin vuosilta 2014–2023. Siinä hyödynnettiin kyselyllä ja haastatteluilla kerättyä aineistoa sekä valmiita aineistoja. Arvioinnin teemoina olivat:

• Kainuun liiton rahoittajana toimimisen relevanssi sekä ohjelmien mukaisuus
  
• Välittävänä viranomaisena toimimisen tuloksellisuus
  
• Välittävän viranomaisen toiminnan vaikuttavuus
  
• Rahoittajana toimimisen toteutusprosessien sujuvuus ja tehokkuus
  
• Miten prosesseja tulisi kehittää toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi?

Arviointi harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän toimikaudesta 2020–2023, 8–12/2023 

TK-Eval toteutti yhdessä NordEval Oy:n kanssa arvioinnin harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän toimikaudesta 2020–2023. Arvioinnissa tarkasteltiin työryhmän tavoitteiden toteutumista sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta. Arvioinnin tilaaja oli maa- ja metsätalousministeriö ja se valmistui joulukuussa 2023. 

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän tavoitteena oli parantaa Suomen harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksia. Työryhmän toimintasuunnitelman pääteemoina olivat elinvoima, koulutus, monipaikkaisuus sekä laajempaa lainsäädäntötyötä vaativat, pitkän aikavälin muutokset. Työryhmällä oli 12 miljoonan määräraha vuosina 2020 ja 2021 toimenpidesuunnitelman kokeilujen ja toimenpiteiden toteuttamiseen. Se rahoitti mm. 35 harvaan asuttujen alueiden matkailuhanketta, 162 harvaan asutun maaseudun kulttuurihanketta ja alueellisen opintolainahyvityskokeilun esiselvityksen sekä osarahoitti Verkostoperuskoulu-hanketta.

Suomen koulujakelujärjestelmän arviointi, 9/2022–2/2023

Suomi on toimeenpannut EU:n koulumaitojärjestelmää vuodesta 1995 alkaen ja kouluhedelmäjärjestelmää 1.8.2017 alkaen. Järjestelmän puitteissa Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla jaetaan kouluissa ja päiväkodeissa unionin tukemia maitotuotteita ja tuoreita hedelmiä, vihanneksia, kasviksia ja marjoja. Tukeen ovat oikeutettuja lapset päiväkodeissa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiossa ja toisen asteen opetuksessa.

Koulujakelujärjestelmään toteutettiin arviointi Ruokaviraston tilaamana ja toimitettavaksi Euroopan komissiolle. Arvioinnin tekivät TK-Eval ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ruokaviraston etukäteen määrittämän työnjaon mukaisesti. TK-Evalin toteuttamassa arviointiosuudessa keskityttiin pääosin kahteen kokonaisuuteen: 1) koulujakelujärjestelmän toimivuuden arviointiin ja 2) sen arviointiin, missä määrin lapsille on koulujakelujärjestelmässä opetettu terveellisiä ruokailutottumuksia.

TK-Eval was part of the group evaluating and mapping of ESF transnational cooperation in the 2014-2020 programming period. The work was led by ICF and commissioned by the European Commission. Finland has participated in two coordinated calls for transnational cooperation. The first one in September 2016 and the second one in the spring 2018 (two step procedure). There was also call for preparatory projects in autumn 2017 which preceded the actual 2018 project call. TK-Eval did mapping of these coordinated call projectrs in Finland. This work included reviews of relevance, effectiveness, EU added value, sustainability, conclusions and recommendations. Two projects were also selected for Success Stories from the Finnish ESF TN projects. These were 1) SMErec - New generation recruitment skills for SMEs and workforce and 2) AboaNova - Supporting the inclusion of immigrants and their transition to education and labour market.

Lapin älykkään erikoistumisen strategian ja toteutuksen 2014-2020 arviointi, 6–9/2021

Arvioinnissa haettiin vastaukset seuraaviin arviointikysymyksiin:

• Mitä lisäarvoa älykkään erikoistumisen strategian laatiminen ja strategian toteuttaminen Lapissa 2014–2020 ja erityisesti Smart Clusters konsepti ovat tuoneet Lapin aluekehitykseen?
• Hallinnon, toimeenpanon ja valitun toimintamallin toimivuus? Mikä Lapin liiton rooli tulisi olla jatkossa alueen älykkäässä erikoistumisessa?
• Miten älykkään erikoistumisen toimintamallia Lapissa voidaan edelleen kehittää? Suositukset liittyen älykkään erikoistumisen soveltamiseen ja hyödyntämiseen Lapissa ohjelmakaudella 2021–2027.

TK-Eval teki arvioinnin Norrum Oy:lle, jonka toimeksiantajana oli Lapin liitto. Arvioinnissa tehty työpöytätyö kohdistui toiminnasta näytteeksi valittujen 17 hankkeen dokumentoituun aineistoon. Arvioinnin omassa tiedonhankinnassa toteutettiin haastatteluja ja työpaja. 

Etelä-Pohjanmaalla kaudella 2014-2020 toteutettujen rakennerahastohankkeiden (EAKR, ESR) vaikuttavuuden arviointi, 11/2019–3/2020

Arvioinnin toteuttivat TK-Eval ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Taustalla oli tarve selvittää syvällisemmin rakennerahastotoiminnan osuvuutta maakunnan omiin tavoitteisiin ja alueellisten toimijoiden tarpeisiin. Arvioinnissa tuotettiin myös kehittämissuosituksia tulevaa ohjelmakautta varten. Arviointityön tilaajina olivat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Keski-Suomen ELY-keskus. 

VN TEAS -hanke: Monialaisen yhteistyön vaikuttavuuden arviointi nuorten työllistymistä edistävissä palveluissa, 2/2019–3/2020

TK-Eval osallistui konsortioon, joka arvioi Ohjaamo-toiminnan taloudellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimuksessa arvioitiin Ohjaamoiden toiminnan vaikutuksia sekä Ohjaamoiden monialaisen toimintamallin käytäntöjä. Hanke oli osa valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS), jolla tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Työllä tuettiin hallituksen kärkihankkeen ”Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan” toteutumista sekä hallitusohjelman tavoitteita edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä, vähentää koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrää ja koulutuksen keskeyttämistä sekä edistää nuorten työllistymistä. Linkki raporttiin.

Vuolijoen aluelautakuntakokeilun ulkoinen arviointi, 6–9/2019

Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelmaan 2014–2020 sisällytettiin tavoite valmistella aluelautakuntakokeilun käynnistäminen Vuolijoen kunnan alueella. Aluelautakuntakokeilulla haluttiin lisätä vuolijokelaisten aitoa yhteenkuuluvuutta Kajaaniin ja antaa alueen asukkaille omaehtoisen vaikuttamisen kanava sekä järjestämisvastuuta alueen palveluista. Vuolijoen aluelautakuntakokeilun valmistelu alkoi keväällä 2015 ja Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarviossa 2016 aluelautakuntakokeilun toteuttamisen vuosina 2016–2019. Samalla päätettiin, että kokeilu arvioidaan vuonna 2019 ja arvioinnin perusteella päätetään Vuolijoen aluelautakuntatoiminnan mahdollisesta vakinaistamisesta. Ko. arvioinnin teki TK-Eval Kajaanin kaupunginhallituksen tilaamana. Arvioinnissa tarkastellaan aluelautakunnan toimintatapoja, toimenpiteitä, tuloksia ja vaikuttavuutta sekä aluelautakuntakokeilun merkitystä Vuolijoen alueen asukkaille.

Arviointi koulutus- ja yhteistyötoimenpiteiden tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä innovoinnin edistymisestä maaseutuohjelmasta, 2–9/2019

Maaseutuohjelmassa innovaatiot ymmärretään teknologisina, sosiaalisina ja institutionaalisina uudistuksina, jotka tuottavat ratkaisuja maaseutualueita koskeviin kehittämiskysymyksiin. Tämä kehittämistavoite on moniulotteinen ja siihen pyritään vaikuttamaan monin eri keinoin. Maaseutuohjelman koulutus- ja tiedonvälitystoimenpide ja yhteistyötoimenpide ovat tämän innovaatiostrategian toimeenpanon keskeiset työkalut.

Arvioinnissa tarkastellaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 koulutus- ja yhteistyötoimenpiteiden tuloksia ja vaikutuksia sekä esitetään yleisarvio innovaatioiden edistymisestä maaseutuohjelmassa. Tapaustarkasteluissa käsitellään Suomen Metsäkeskuksen hanketoimintaa ja maaseudun innovaatio- eli EIP-ryhmiä. Arvioinnin toteutti arviointiryhmä, johon kuuluivat TK-Evalin lisäksi Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia ja aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Linkki raporttiin. 

Vuoden 2017 alusta lähtien työttömät työnhakijat on haastateltu kolmen kuukauden välein. Haastattelujen aktivointi on yksi Sipilän hallituksen toimenpiteistä työllisyyden parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. TK-Eval oli mukana konsortiossa, jonka valtioneuvoston kanslia valitsi toteuttamaan työttömien määräaikaishaastattelujen vaikuttavuuden arviointia.

Arvioinnilla tuotettiin tutkimuksellista ja näkemyksellistä tietoa erityisesti työvoimahallinnon toimivuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi sekä työn tarjonnan vahvistamiseksi. Arviointi toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS). Arviointikonsortion vetäjänä oli MDI Public Oy ja kumppaneina TK-Evalin lisäksi Melkior Oy, Mikko Kesä Oy ja Arnkil Dialogues. Linkki raporttiin.
 

Saaristopolitiikan arviointi, 12/2017–8/2018

Saaristopolitiikan arvioinnin kohteena on saaristopolitiikka ja siihen keskeisesti vaikuttava toimintaympäristö, johon sisältyy sekä kansallinen maaseutu- ja kaupunkipolitiikka että EU:n rakennerahastopoliittinen kehittäminen. Perustan saaristopolitiikan toteuttamiselle muodostaa saaristolaki, joka velvoittaa kaikkia viranomaisia ottamaan huomioon saariston ja saaristokuntien erityisaseman toiminnassaan. Ajankohtaisena muutosajurina toimii maakuntauudistuksen myötä uudistuva aluekehittämisjärjestelmä, kun laki alueiden kehittämisestä muuttuu ja suunnitellut kasvupalvelukokonaisuudet aloittavat toimintansa. Lisäksi saaristopolitiikan asemaan vaikuttaa sote-uudistus ja siinä avautuvat näkymät saaristoalueiden erityistarpeisiin hyvinvointipalvelujen tuottamisessa.

Saaristopolitiikan arvioinnin tavoitteena on tukea voimassa olevan valtakunnallisen saaristo-ohjelman toteuttamista sekä pohjustaa tulevien kausien ja ohjelmien valmistelua. Lisäksi tavoitteena on tuottaa näkemyksiä ja tulkintoja siitä, miten saaristopolitiikkaa pitäisi kehittää ja suunnata muuttuvassa toimintaympäristössä. Keskeinen arviointitehtävä on analysoida käytössä olevien voimavarojen ja saaristopolitiikan vaikuttavuuden välistä suhdetta. Saaristopolitiikan hallinnon ja hallinnan näkökulmasta vaikuttavuus tarkoittaa konkreettisesti sitä, miten saaristopolitiikka on huomioitu hallitusohjelmissa ja hallitusten linjauksissa sekä miten saaristopolitiikan välineillä ja toimilla on kyetty vaikuttamaan ministeriöiden, maakuntien ja kuntien toimintaan. TK-Eval toteuttaa arvioinnin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian kanssa maa- ja metsätalousministeriölle. Linkki raporttiin.
 

Valtakunnallisten kehittämishankkeiden ja koordinaatiohankkeiden vaikutusten arviointi, 4–12/2017

MDI ja TK-Eval (alihankkijana) toteuttivat maa-ja metsätalousministeriölle Manner-Suomen maaseutuohjelmasta rahoitettujen valtakunnallisten hankkeiden ja koordinaatiohankkeiden arvioinnin. Arvioinnissa oli neljä osa-aluetta: ohjelmakauden 2007–2013 valtakunnalliset hankkeet (23 kpl), vuosina 2014–2016 rahoitetut valtakunnalliset hankkeet (10 kpl), käynnissä olevat koordinaatiohankkeet (6 kpl) sekä valtakunnallisen hanketoiminnan hallinnointi. Arvioinnin päätelmät perustuivat dokumenttiaineistoon, seurantatietoon, sidos- ja kohderyhmäkyselyihin, puhelin- ja fokusryhmähaastatteluihin sekä verkostoanalyysiin. Linkki raporttiin.

Kainuun datakeskustoimialan kehittämisen arviointi, 2–6/2017

Kainuussa on toteutettu useita datakeskustoimialan kehittämiseen liittyviä hankkeita. Varsinaisesti toimialan kehittämisen ytimessä olleita hankkeita, jotka on toteutettu Kainuun liiton myöntämän kansallisen Kainuun kehittämisrahan tuella, on ollut kolme peräkkäin vuoden 2010 loppupuolelta vuoden 2016 loppuun asti:

1. EDC-park, Ecological Datacenter Park
2. Kajaani DC Cluster
3. DIGITICE Finland, The Finnish National Data Center and Digital Business Cluster

Kainuun liitto tilasi keväällä 2017 TK-Evalilta ulkoisen arvioinnin Kainuun datakeskustoimialan kehittämisestä. Datakeskustoimintojen ekosysteemin kehittämiseen suunnattujen hankkeiden toteuttajana on ollut alueen elinkeinojen kehittämisyhtiö Kainuun Etu Oy. Toimeksiannossa arvioitiin, miten Kainuun datakeskustoimialan kehittäminen on vuosien 2010–2016 aikana toteutunut ja toiminut em. kolmen hankkeen toimesta. Toimeksiannossa myös tunnistettiin kehittämistyössä olleita ja olevia ongelmakohtia ja onnistumisen elementtejä sekä esitettiin suosituksia kehittämistoiminnan jatkoa silmällä pitäen. 
 

Maaseutuohjelman viestinnän, verkostojen ja vaikuttavuuden alueellinen arviointi Keski-Suomessa, 3-6/2017

TK-Eval toteutti Jyväsriihi ry:n tilauksesta maaseutuohjelman viestinnän, verkostojen ja vaikuttavuuden alueellisen arvioinnin Keski-Suomessa. Arvioinnissa selvitettiin:

1. Maaseutuohjelman vaikuttavuutta Keski-Suomessa
2. Maaseutuohjelman alueellisten viestinnän toimivuutta ja vaikuttavuutta
3. Maaseudun kehittäjien verkoston toimivuutta Keski-Suomessa ja kuinka sitä voitaisiin mahdollisesti parantaa
4. Leader-toiminnan roolia kehittämisessä ja alueen verkostossa 
    

Mid-term evaluation of the European Globalisation Adjustment Fund, 4–10/2016

TK-Evalin vastuulla Euroopan Globalisaatiorahaston väliarvioinnissa oli arvioinnin toteuttaminen Suomessa. Arviointi tehtiin ICF Consulting Services limited:n (Iso-Britannia) johtamana ja työn tilaajana oli Euroopan Komissio. Suomessa arvioinnin kohteena oli kolme EGR-hanketta: Broadcom-hanke, Ohjelmistoalan hanke ja STX Finland Rauma -hanke. TK-Eval toteutti arvioinnissa mm. näiden EGR-hankkeiden edunsaajille kohdistetun tiedonhankinnan. 

Maaseutupolitiikan neuvoston verkostojen arviointi, 9/2016–11/2016

Suomessa maaseutupolitiikkaa toteuttaa valtioneuvoston asettama maaseutupolitiikan neuvosto (MANE). Sen yhtenä tehtävänä on maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämisen rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen verkostomaiseen toimintaan ja kumppanuuteen perustuen ja tukemaan paikkaperusteista politiikkaa. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamiseen osallistuvat seitsemän teemaverkostoa keskittyvät toiminnassaan seuraaviin teemoihin:

• Kansalaistoiminta
• Elämänlaatu
• Infra ja maankäyttö
• Elinkeinot ja osaaminen
• Ekosysteemipalvelut
• Harvaan asuttu maaseutu
• Identitetsbaserat nätverk IDNET.

Teemaverkostoissa on eri alojen asiantuntijoita eri tasoilta kylistä valtionhallintoon. Verkostot tuottavat tietoa ajankohtaisista maaseutupoliittisista asioista sekä antavat tukea päätöksentekoon ja uusien toimintatapojen kehittämiseen.

Arvioinnin kohteena olivat maaseutupolitiikan verkostot, niiden toiminta ja tulokset vuosilta 2014–2016. Toimeksiannossa tuotettiin arviointi maaseutupolitiikan verkostojen tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja tunnettuudesta sekä annettiin arvioinnin pohjalta ehdotuksia maaseutupolitiikan verkostotoimintatavan kehittämiseksi. 

Ylä-Savon Kehitys Oy:n toiminnan vaikuttavuusarviointi, 6–10/2014

TK-Eval toteutti vaikuttavuusarvioinnin Ylä-Savon Kehitys Oy:lle, joka on yläsavolainen yritysten ja alueen seitsemän kunnan omistama kehittämisyhtiö. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen yrityspalveluja ja toimii rakennerahastohankkeiden ja Leader-ohjelman osarahoittajana. Se on toteuttanut useita Tekesin yritysryhmähankkeita ja toimii myös rakennerahastohankkeiden toteuttajakumppanina Pohjois-Savossa. Arvioinnin kohteena olivat Ylä-Savon Kehitys Oy:n toteuttamat yrityspalvelut ja hanketoiminta.
 

Startti Yrittäjäksi -hankkeen vaikuttavuusarviointi ja selvitys, 3–5/2013

TK-Eval toteutti vaikuttavuusarvioinnin ja selvityksen Startti Yrittäjäksi -hankkeesta Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Startti Yrittäjäksi -projekti on ESR-osarahoitteinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen hallinnoima hanke. Hankkeen tavoitteena on edistää alkavien yrittäjien toimintaedellytyksiä. Keskeisinä osina hankkeen toimintaa ovat yrittäjäksi aikoville henkilöille järjestettävät koulutukset sekä starttirahaan liittyvän palveluprosessin kehittäminen. Vaikuttavuusarvioinnin tavoitteiden mukaisesti arviointi- ja selvitystyö jakautui kahteen osioon: 

1. Pohjois-Savon ELY-keskuksen Startti Yrittäjäksi -hankkeen rahoituksella järjestettyjen yrittäjäkoulutusten ja starttirahan vaikuttavuusarviointi
2. Selvitys Startti Yrittäjäksi -hankkeen yrittäjäkoulutuksiin ja starttirahaan liittyvän palveluprosessin toimivuudesta Pohjois-Savossa. 
   
   

Ohjelmaperusteisen kehittämisen aluevaikuttamisen arviointi, 11/2011–4/2012

TK-Eval teki arvioinnin alihankintatyönä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:lle, jonka toimeksiantajana arvioinnissa oli Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry. EU-ohjelmakaudella 2007–13 Saarijärven-Viitasaaren seudulla alueellista ja paikallista kehittämistoimintaa toteutettiin sekä EU-ohjelmien varoilla että kansallisella rahoituksella. Paikallista kehittämistä tehtiin Viisari ry:n Leader-ohjelmalla, johon rahoitus tuli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Alueellinen kehittäminen pohjautui seutukunnan seutuohjelmaan ja alueellisia kehittämistoimenpiteitä toteutettiin pääasiassa rakennerahastovaroin (Länsi-Suomen EAKR-ohjelma ja Manner-Suomen ESR-ohjelma). Verkottumiseen ja uusien toimintatapojen etsimiseen ja koeponnistuksiin oli käytössä maakunnallinen Keski-Suomen maaseutualueiden Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO).

Arvioinnissa selvitettiin, miten ohjelmien toisiaan täydentävä ja tukeva rooli on kehittämistyössä toteutunut sekä millainen merkitys ja vaikutus verkostoilla on ollut kehittämistyön tulokselliseen toimintaan. Arviointi kertoi, missä on onnistuttu ja missä on petraamisen paikka. Arviointi myös tuotti tietoa, jota seutukunnan toimijat voivat hyödyntää valmistautuessaan EU:n uuteen ohjelmakauteen.
 

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän arviointi, 2/2011–1/2012

Arvioinnin tilaajana oli maa- ja metsätalousministeriö. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) on valtioneuvoston asettama hallintaverkosto, jonka työhön osallistuu noin 700 asiantuntijaa useista ministeriöistä ja eri organisaatioista. Yhteistyöryhmälle asiat valmistelee sihteeristö, johon kuuluu noin 60 henkilöä YTR:n jäsenorganisaatioista. YTR:n tehtävänä on sovittaa yhteen laajan ja suppean maaseutupolitiikan maaseudun kehittämistoimia ja edistää maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä. Yhteistyöjärjestelyllä tuetaan valtakunnallista, alueellista ja paikallista maaseudun kehitystyötä sekä lisätään valmiuksia hyödyntää EU-osarahoitteisia ohjelmia ja muita maaseudun kehittämisvälineitä. YTR perustaa teema- ja työryhmiä aloille, joiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja monialaista yhteistyötä. Teemoja ovat esimerkiksi asuminen, ruoka, matkailu, yrittäjyys, toimintaryhmätyö, hyvinvointi, kulttuuri, harvaan asutun maaseudun erityiskysymykset, kansalaistoiminta, luonnontuotteet ja ruotsinkielisen maaseudun erityispiirteet. YTR:n työtapoihin kuuluvat varsinaisen YTR:n, sihteeristön ja teemaryhmien lisäksi tutkimus- ja kehittämishanketoiminta, kokonaisohjelmat, poliittiset ohjelmat (selonteko, erityisohjelmat), julkaisutoiminta, tiedotustoiminta, kampanjointi, mielipidevaikuttaminen, maaseutuvaikutusten arviointi sekä kansainvälinen toiminta.

Arviointi kohdistui YTR:n toimintaan kokonaisuudessaan, kaikki YTR:n eri työmuodot erikseen huomioiden. Arvioinnin tavoitteena oli arvioida YTR:n toiminnan ja työtapojen vaikutuksia ja vaikuttavuutta maaseutupolitiikkaan. YTR:n työtä tulevina vuosina linjaa vahvasti vuoden 2009 alussa valmistunut 5. maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sekä hallituksen toukokuussa 2009 hyväksymä ja eduskunnalle antama maaseutupoliittinen selonteko. Arvioinnilla pyrittiin hakemaan vastauksia mm. siihen, miten em. asiakirjojen kehittämisehdotuksia voidaan tehokkaimmin viedä eteenpäin sekä miten YTR:n jatkuvasti pitäisi kehittää toimintaansa politiikkavaikuttajana sekä oppivana, innovatiivisena verkostona. Arvioinnista saatiin vastauksia siihen, miten vaikuttavaa YTR:n toiminta on ollut paitsi kansallisen politiikan, myös kansainvälisten prosessien näkökulmasta.
 

Maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämismäärärahan vaikuttavuuden arviointi, 1–5/2011

Arvioinnin tilaajana oli maa- ja metsätalousministeriö. Maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen määräraha on valtion talousarviossa momentilla 30.20.46. Määrärahaa saa käyttää maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (606/2008) mukaisesti maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin, mukaan lukien julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä kuntien toteuttamat hankkeet. Määrärahalla tuetaan laajoja valtakunnallisia maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisohjelmia. Avustusta voi myöntää mm. maataloustuotteista tiedottamiseen ja mainostamiseen. Arvioinnin kohteena ovat Kauppapuutarhaliitto ry:n, Maito ja Terveys ry:n, Arktiset Aromit ry:n, Paliskuntain yhdistyksen sekä Savon Koulutuskuntayhtymän (EkoCentria) vuosien 2009 ja 2010 hankkeet, yhteensä 12 kpl. Hankkeet on valittu edustamaan useimpina vuosina avustusta saaneita tahoja.

Arvioinnin tavoitteena oli saada arvio kansallisesti rahoitetun menekinedistämistoiminnan vaikuttavuudesta ottaen huomioon lainsäädännön asettamat rajoitukset toiminnan yleishyödyllisyydestä. Lisäksi tavoitteena oli saada arvio siitä, ovatko hankkeet olleet tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita suhteessa myönnettyihin määrärahoihin, asianomaisena vuonna asetettuihin painopisteisiin, hankkeessa asetettuihin tavoitteisiin sekä työpanokseen. Tavoitteena oli myös saada ehdotuksia siitä, minkälaisia hankkeita jatkossa tulisi rahoittaa vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi sekä ruokapoliittisessa selonteossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
 

ELME Studion arviointi, 1–2/2011

Toimeksiantona oli ELME Studion aluevaikutusten arvioinnin toteuttaminen Nivalan Teollisuuskylä Oy:lle. ELME Studio on Nivalassa sijaitseva elektroniikan mekaniikan ja metallin tuotantostudio, joka toimii metalliteollisuuden alueellisena kehittämisympäristönä, jossa erityisesti laser-tekniikkaan ja ohutlevytuotantoon liittyviä kehittämis- ja yrityspalveluja toteuttavat Oulun Eteläisen Instituutti, Nivalan teollisuuskylä Oy, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä. Kehittämisympäristö sijaitsee Nivalan Teknologiakeskus NITEKissä. ELME Studio on asiantuntijoista muodostuva yrityspalvelukonsepti, joka palvelee ensisijaisesti Oulun Eteläisen alueen metallin ja elektroniikan mekaniikan alan yrityksiä niiden kilpailukyvyn kohottamiseksi tutkimuksen, tuotekehityksen ja koulutuksen keinoin. ELME Studio kuuluu ProMetal-verkosto-osaamiskeskukseen, joka kehittää yritystoiminnan kansainvälistä kilpailukykyä metallituoteteollisuuden tuotekehityksen, tuotantopalvelun sekä teollisuuden kunnossapitopalvelun alueella. ProMetalin ytimen muodostavat Nivalan, Raahen ja Tornion tuotantostudiot. Vuoden 2008 alusta ProMetal-verkosto-osaamiskeskusohjelma on ollut osa kansallista Meriklusteria, joka on yksi osaamiskeskusohjelman klustereista. ELME Studio keskittyy materiaaliteknologian osaamiseen, metalli- ja ohutlevymekaniikkaan sekä niitä palveleviin toimintoihin.

Arvioinnissa luotiin selkeä kuva ELME Studion toiminnan saavutuksista aluekehityksen näkökulmasta. Arvioinnin kohteena olivat ELME Studion aluevaikutukset. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää ELME Studion toimintojen vaikutukset alueen (paikkakunnan ja seudun) kilpailukyvylle erityisesti yritystoiminnan ja osaamisen sekä erikseen tarjouksessa määriteltävien muiden alueellisen kilpailukyvyn osatekijöiden näkökulmasta. Lisäksi arvioinnilla nostettiin esille asia- ja aihekokonaisuuksia ELME Studion kehittämiseksi.
 

EURES-työnvälityspalvelun kansallisen toiminnan arviointi kaudelta 2007–2010, 5/2010

TK-Eval toteutti arvioinnin työ- ja elinkeinoministeriölle. Arvioinnin kohteena olivat EURES-työnvälitysverkoston vaikuttavuus, kansallisen työ- ja elinkeinohallinnon EURES -toimintasuunnitelmien toimeenpano kaudella 2007–2010, asiakaspalvelujen laatu ja EURESista tiedottaminen kansallisella tasolla. Arviointiraportti toimitettiin englanninkielisenä.
 

Finfood – Suomen Ruokatieto ry:n toiminnan arviointi, 11/2008–5/2009

TK-Eval teki arvioinnin alihankintatyönä Suomen Aluetutkimus FAR:lle, jonka toimeksiantajana oli maa- ja metsätalousministeriö. Arvioinnin tarkoituksena oli tutkia kansallisesti rahoitetun menekinedistämistoiminnan vaikuttavuutta, tarkoituksenmukaisuutta sekä tuloksellisuutta ja tehokkuutta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, määrärahoihin ja työpanokseen. Tavoitteena oli myös tuottaa ehdotuksia siitä, miten toimintaa ja sen ohjausta tulisi jatkossa kehittää. Tarkastelun kohteena oli Finfood - Suomen Ruokatieto ry, mukaan lukien Finfood Luomu, tarkastelun ajanjaksona olivat vuodet 2007-2008.
 

Osaamiskartoitusten vaikuttavuuden arviointi, 1–4/2008

Arvioinnin tilaajana oli Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus, joka toteutti Virtaa Varantoon -projektia. Arviointi koski Virtaa Varantoon -projektissa työvoimapoliittisina aikuiskoulutuksina hankittujen osaamiskartoitusten vaikuttavuuden arviointia. Projektin kohderyhmänä olivat työttömät työnhakijat, joilta puuttui ammatillinen koulutus tai ammatillinen koulutus oli vanhentunut ja työttömyys kestänyt 3–12 kk. Projektin perustavoitteena oli nostaa kohderyhmän ammatillista osaamista ja vaikuttaa näin työvoiman saatavuuteen lähivuosina. Toinen projektin perustavoite oli ennaltaehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja torjua ennakkoon rakennetyöttömyyttä.

Arvioinnissa haettiin vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin:

Painotus asiakkaiden näkökulmassa

• Mikä on osaamiskartoitusten vaikuttavuus?
• Kuinka monta osaamiskartoituksiin osallistunutta asiakasta on osaamiskartoituksen jälkeen työllistynyt avoimille työmarkkinoille ja kuinka monta asiakasta on hakeutunut/aloittanut ammatillisen koulutuksen?
• Minkälaisia ovat asiakkaiden osaamiskartoitusten jälkeiset polut?
• Miten osaamiskartoituksiin osallistuneet asiakkaat ovat kokeneet osaamiskartoitukset?
• Ovatko osaamiskartoitukset selkeyttäneet asiakkaiden työmarkkinatilannetta?
• Ovatko asiakkaiden työnhakusuunnitelmat konkretisoituneet osaamiskartoitusten vaikutuksesta?
• Mitä hyvää/huonoa tai kehitettävää osaamiskartoituksissa on asiakkaiden mielestä?

Painotus työvoimatoimistojen näkökulmasta

• Mitkä ovat työvoimatoimistojen näkemykset osaamiskartoituksista?
• Miten osaamiskartoitukset nähdään työvoimatoimistoissa työvoimapolitiikan toimenpiteenä asiakkaiden palveluprosessissa?
• Mille kohderyhmälle työvoimatoimistot katsovat osaamiskartoituksista olevan eniten hyötyä?
• Mitä kehittämisehdotuksia työvoimatoimistoilla on osaamiskartoituksien toteuttamistapaan, sisältöön tms. liittyen?
• Onko työvoimatoimistoilla tarkoitus hankkia osaamiskartoituksia osana asiakkaiden palveluprosessia myös jatkossa? 
  
  

Tavoite 1 -ohjelmien väliarviointien ajantasaistamisen teema-arviointi "tavoite 1 -ohjelmien merkitys maaseudun kehittämisessä", 5–12/2005

Toimeksiantajana oli sisäasiainministeriö. Arvioinnissa vastattiin seuraaviin sisällöllisiin ja ohjelman toteutusta koskeviin kysymyksiin:

1. Miten ohjelmalla on vaikutettu väestökehitykseen maaseudulla?
   • Tarkastellaan ohjelma-alueen sosioekonomisia muutoksia ohjelman toteutuksen aikana sekä arvioidaan, onko ohjelmassa toteutetuilla hankkeilla pystytty vaikuttamaan niihin. Tavoitteena on selvittää, ovatko hankkeet vaikuttaneet väestökehitykseen ja jos eivät, millaiset hankkeet siihen vaikuttaisivat.
2. Onko ohjelmalla pystytty luomaan perusmaataloutta korvaavia työpaikkoja?
   • Arvioidaan ohjelman vaikutusta alueelliseen yrityskenttään, kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Tukeeko ohjelma yritysten kilpailukyvyn osaamisen kehittymistä? Ovatko hankevalintakriteerit ohjanneet hankevalintaa riittävästi uusia työpaikkoja luoviin hankkeisiin?
3. Onko ohjelma saanut aikaan kehitystä harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla?
   • Onko ohjelma vaikuttanut harvaan asutun ja ydinmaaseudun kehitykseen? Ovatko hankkeet ohjanneet kehitystä näillä alueilla? Jos hankkeilla ei ole riittävästi vaikutusta harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle, millaisia hankkeita pitäisi toteuttaa vaikuttavuuden aikaan saamiseksi? 
     
     

Tavoite 1 -ohjelmien väliarviointien ajantasaistamisen teema-arviointi "verkottuminen ja osaamisen vahvistaminen tavoite 1 -ohjelmissa", 5–12/2005

Kysymyksessä oli alihankintatyö Oulun yliopiston Lönnrot-instituutille, jonka toimeksiantajana tässä työssä oli sisäasiainministeriö. Arvioinnissa vastattiin seuraaviin sisällöllisiin ja ohjelman toteutusta koskeviin kysymyksiin:

1. Mihin osatekijöihin alueiden osaaminen perustuu? Mikä on ohjelman lisäarvo alueiden osaamisen vahvistamisessa? Miten ohjelma on vaikuttanut yritysten osaamisen ja tuotekehityksen vahvistumiseen? Miten työvoimaa ja yrityksiä sopeutetaan rakennemuutokseen? Miten heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja syrjäytymisuhan alaisten henkilöiden työmarkkina-asemaa on parannettu?
2. Miten verkottumista sovelletaan ja osaamisen siirtoa hyödynnetään osaamisen vahvistamisessa ja mikä on niiden tuoma lisäarvo?
3. Miten ohjelmat ovat vaikuttaneet alueen osaamiskeskittymien kehitykseen? Minkälaisia mahdollisia heijastevaikutuksia niillä on? Onko osaamiskeskittymillä merkitystä maaseudun kehittämisessä?
4. Lisäksi selvityksessä tulee arvioida ja kehittää ohjelmien tulosten ja vaikutusten mittaamiseen käytettäviä osaamisperustan vahvistamiseen liittyviä indikaattoreita.
5. Tarkastelussa tulee nostaa esiin osaamisen vahvistamiseen ja verkottumiseen liittyviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Tällöin keskeinen kysymys on, minkä tyyppisillä keinoilla on parhaiten pystytty vaikuttamaan alueiden osaamisen vahvistamiseen.