Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden yritysneuvonta-asiakkaiden asiakastyytyväisyyskyselyn toteutus, 11–12/2021, 11–12/2022 ja 11–12/2023
Työssä selvitettiin Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden yritysneuvonta-asiakkaiden asiakastyytyväisyys kyselymenetelmällä. Kysely toteutettiin vuosina 2021, 2022 ja 2023. Työn tilaajana oli Iisalmen kaupunki.
Pohjois-Pohjanmaan muutoskykytutkimus, 5–11/2022
Muutosjoustavuus on noussut viime vuosina aluekehityksessä merkittäväksi analyysin kohteeksi. Kansainvälisesti muutosjoustavuutta ovat tutkineet mm. OECD ja Nordregio. Muutosjoustavuudella tarkoitetaan ketterästi muutostilanteissa toimivien talous- ja tuotantotekijöiden yhdistelmää, niiden välistä synergiaa sekä alueellista houkuttelevuutta ja innovatiivisuutta lisääviä ominaisuuksia. Alueellinen muutosjoustavuus (resilienssi) liittyy alueiden kykyyn vastata hitaasti tai äkillisesti tapahtuviin muuttuviin olosuhteisiin, esimerkiksi tehtaan sulkemisiin ja muihin rakennemuutostilanteisiin. Resilienssitarkastelut ovat tulleet entistä ajankohtaisemmiksi etenkin koronapandemian ja Ukrainan tilanteen takia.
Pohjois-Pohjanmaan muutosjoustavuutta tutkittiin Pohjois-Pohjanmaan liiton tilaamassa ja Norrum Oy:n sekä TK-Evalin toteuttamassa muutoskykytutkimuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin Pohjois-Pohjanmaan kykyä vastata ja varautua riskeihin lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Tutkimuksessa tunnistettiin ja analysoitiin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja alueen 30 kunnan riskit ja voimavarat keskeisten toimialojen ja aluetalouden näkökulmasta. Aluetalouteen vaikuttavia riskejä käsiteltiin taloudellisten, teknologisten, hintavaihteluun, kysynnän muutoksiin, politiikkaan, sääntelyyn sekä geopolitiikkaan ja ympäristöön liittyvien tekijöiden näkökulmista.
Keväällä 2022 tapahtunut kansainvälisen toimintaympäristön muutos vaikuttaa myös Itä- ja Pohjois-Suomen (IP-alue) maakuntien aluekehittämisen lähtökohtiin. Maakunnat tarvitsevat jäsennettyä taustatietoa ja arviointia siitä, mitkä ovat toimintaympäristön muutoksen mahdolliset vaikutukset pystyäkseen reagoimaan niihin aluekehittämisen linjauksissa tulevaisuudessa. IP-maakunnat päättivät keväällä 2022 laatia tästä yhteisen, maakuntaliiton ulkopuolisen tahon tekemän selvityksen. Selvitys kuvaa tilannetta pääosin kesäkuun lopussa 2022.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimi selvityksen tilaajana ja sen toteutti TK-Eval. Maakunnista tähän selvitykseen osallistuivat Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Selvityksessä käsiteltyjä teemoja olivat: liikenne ja logistiikka, turvallisuus eri näkökulmista, energiatalous ja huoltovarmuus, kansalaisyhteiskunnan toiminta, työvoima ja koulutus sekä elinkeinot. Selvitys sai rahoitusta Pohjois-Karjalan alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) -määrärahasta sekä seitsemältä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnalta. Raportti Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuissa.
VN TEAS -hanke: KARMA – Koulutusmarkkinat Suomessa, 3/2021–8/2022
TK-Eval osallistui tutkimuskonsortioon, joka selvitti Suomessa markkinaehtoisesti toteutetun työikäiselle aikuisväestölle suunnatun ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen laajuutta, ominaispiirteitä ja tarjontaa. Hanke oli osa valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS), jolla tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Selvityksessä tarkasteltiin sekä julkisten että yksityisten koulutustoimijoiden markkinaehtoisesti tarjoamaa, pääasiassa lyhytkestoista, ei-tutkintoon johtavaa koulutusta. Raportti: Jatkuvan oppimisen koulutusmarkkinat Suomessa: Markkinan kokonaiskuvan hahmottelua
Työllisyyspoliittisia avustuksia koskeva tutkimus, 8/2021–4/2022
Työllisyyspoliittinen avustus on harkinnanvarainen valtionavustus hanketoimintaan. Hankkeisiin osallistuu vuosittain tuhansia työttömiä ympäri Suomen. Työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitetun toiminnan asiakastuloksia ei ole tutkittu aiemmin valtakunnallisesti. Tämän tutkimuksen avulla haluttiin saada tietoa työllisyyspoliittisen avustuksen käytöstä ja työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuudesta. Lisäksi haluttiin saada avustuksista myös entistä parempi kokonaiskuva. Tutkimuksen työ- ja elinkeinoministeriölle toteutti TK-Eval yhdessä Melkior Oy:n ja Mikko Kesä Oy:n kanssa.
Typo-hankkeiden toiminta painottuu tukityöllistämiseen ja työkokeilupaikkoihin, mutta myös suoraan työelämään tähtääviä valmennuksia ja ohjauksia toteutetaan. Hankkeiden asiakaskunta on yleensä kaikista heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia, erityisesti pitkäaikaistyöttömiä. Tyypillisimmillään typo-hanketta toteuttaa yhdistys ja hanke kestää kolme vuotta hankkeen määrärahan ollessa noin 104 000 euroa vuodessa.
Työllistymisvaikutusten valossa typo-avustuksilla aikaan saadut tulokset ovat melko vaatimattomat. Merkittävimmät tulokset typo-hankkeisiin osallistumisista liittyvät siihen, että hankkeet onnistuvat pitämään ihmiset osallisena yhteiskuntaan ehkäisten siirtymistä työelämän ulkopuolelle tai tuntemattomaan tilanteeseen. Hankkeiden asiakkaat saavat usein määrällisesti muita paljon enemmän ohjausta ja palvelua. Typo-hankkeet täydentävät muuta palvelujärjestelmää. Julkaisun linkki.
Valtakunnallisten koulutusmallien kehittämishankkeiden arviointiselvitys, 2–6/2021
TK-Eval teki selvityksen valtakunnallisesta koulutusmallien kehittämisestä rakennerahastokaudella 2014–2020. Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelman Valtakunnallisten koulutusmallien kehittäminen -kokonaisuudessa on kehitetty uusia valtakunnallisesti sovellettavia täydennyskoulutusratkaisuja kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeisiin korkeakoulujen yhteistyönä. Tutkintojen osista muodostuva työelämäkoulutus on ollut selkeä lähtökohta uusille koulutusmuodoille. Muita lähtökohtia ovat olleet pureutuminen suoraan kehitettävän muutosalan kysymyksiin ja välitön yhteys korkeakoulujen ydinosaamiseen. Tavoitteena on myös ollut kehittää kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeisiin työelämätoimijoiden ja korkeakoulujen yhteistyönä toimintamalleja ja pysyviä käytäntöjä, jotka vastaavat totuttua vahvemmin työelämässä esiin nousseisiin tutkintojen jälkeisiin osaamisen erikoistumistarpeisiin.
Työssä tarkasteltiin Valtakunnallisten koulutusmallien kehittäminen -kokonaisuudessa toteutettujen 12 ESR-hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta sekä niitä elementtejä, joiden avulla hankkeet ovat saaneet aikaan muutosta. Huomion kohteena olivat erityisesti hankkeen/hankekokonaisuuden tavoitteet huomioiden, miten hankkeilla ja kehitetyillä koulutusmalleilla on voitu vastata työelämän tarpeisiin ja miten hankkeissa kehitetyt työelämän yhteistyömallit toimivat.
Metsäbiotalous-toimialan kuvaus Itä - ja Pohjois-Suomessa, 5–6/2021
TK-Eval teki yhteistyössä Norrum Oy:n ja SmartNorth Oy:n kanssa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitoille kartoituksen Itä- ja Pohjois-Suomen alueen keskeisistä metsäbiotalouden toimijoista, toiminnan volyymista ja maantieteellisestä sijoittumisesta. Työ rajattiin teemallisesti koskemaan puuraaka-aineen jalostusta, puutuoteteollisuutta ja puurakentamista. Yhteenvetoanalyysiin nostettiin mm. IP-alueen kärkiosaaminen valitussa arvoketjussa sekä pohdintaa siihen liittyvästä tulevaisuuden kasvupotentiaalista.
TK-Eval ja Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia laativat yhteistyössä saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta valtakunnallisen saaristo-ohjelman vuosille 2020–2023. Ohjelma nostaa esiin tavoitteita ja esittää kehittämisteemoja saaristoalueiden kehittämiseksi. Kyseessä on järjestyksessään kuudes saaristopoliittinen ohjelma. Se jatkaa edeltäjiensä työtä saaristojen pitkäjänteiseksi ja tietoperustaiseksi kehittämiseksi. Ohjelman laadinnassa painotettiin erityisesti ”saariston ääntä” saariston vahvuuksia ja kehittämistarpeita määritettäessä – prosessin aikana kuultiin yli 2 100 saariston asukkaan ja saaristoasioista kiinnostuneiden henkilöiden ajatuksia sähköisessä kyselyssä, haastatteluissa ja työpajoissa. Saaristo-ohjelma.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien innovaatioiden levittämisen ja digitalisaation haasteiden analyysi, 5–6/2020
TK-Eval teki yhdessä Norrum Oy:n kanssa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitoille selvitystyön innovaatioiden levittämisen ja digitalisaation haasteista Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Työn tavoitteena oli laatia ajantasainen kuva sitä, millaisia tuloksia Itä- ja Pohjois-Suomen alueen panostuksista innovaatiotoiminnan tukemiseen on syntynyt ja mitä haasteita alueella on vielä ratkaistavana. Selvitystyön pohjana toimivat maakuntakohtaiset älykkään erikoistumisen strategiat, maakuntaohjelmat ja niiden toimenpanosuunnitelmat seitsemässä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnassa: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Selvitystyössä hyödynnettiin lisäksi kansallisia tilastoja. Selvityksen omana tiedonhankintana tehtiin kysely alueiden asiantuntijoille ja täydentävät asiantuntijahaastattelut. Linkki raporttiin.
Selvitys työllisyyden parantamiseksi toteutettujen lyhytkestoisten koulutusten vaikuttavuudesta, 1–4/2020
TK-Eval toteutti yhdessä MDI Public Oy:n kanssa selvityksen työ- ja elinkeinoministeriölle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle. Selvityksessä muodostettiin kattava kokonaiskuva vuosina 2017–2020 toteutettujen TEM:n ja OKM:n rahoittamien lyhytkestoisten koulutusten tai muuntokoulutusten toteutuksen onnistuneisuudesta sekä vaikuttavuudesta. Hankkeilla on pyritty vastaamaan koulutusten kohdealojen työvoimapulaan kehittämällä koulutusten kohderyhmien osaamista suhteessa työnantajien osaamistarpeisiin. Selvityksessä tarkasteltiin 14 koulutushanketta, joita olivat TEM:n työvoimakoulutuksena toteutetut uuteen korkeakoulututkintoon johtavat muuntokoulutukset jo korkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille (6 kpl) sekä OKM:n osaajapulaan vastaamiseen tähtäävät korkeakoulututkintoon johtavat koulutushankkeet, erikoistumiskoulutukset ja tutkintojen osista muodostuvat koulutuskokonaisuudet (8 kpl). Linkki raporttiin.
Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) tukee globalisaation ja maailmanlaajuisen rahoitus- tai talouskriisin takia työttömäksi jääneitä työntekijöitä uudelleentyöllistymisessä ja uusien taitojen hankkimisessa. Työ- ja elinkeinoministeriön TK-Evalilta tilaamassa tutkimuksessa tutkitaan EGR-toimintaa erityisesti viimeisimpien Suomen EGR-hankkeiden valossa. Tarkastelussa olivat STX Finland Rauma, Broadcom, Ohjelmistoalan hanke, Microsoft 1 ja 2 -hankkeet sekä Nokia 3 -hanke.
Tutkimuksen kohteena olleiden EGR-hankkeiden tuensaajista oli elokuun 2017 tilanteessa runsaat 80 % löytänyt itselleen ratkaisun eli suurin osa edunsaajista oli työllistynyt palkkatyöhön ja pieni osa edunsaajista oli koulutuksessa. Noin 18 % heistä oli työttömänä. Omaan yritykseen työllistyneiden osuus oli selvästi suurempi kuin mitä on tullut ilmi aiemmissa EGR- selvityksissä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin työttömyyden päättymistä ja ratkaisun löytymistä ns. polkuajattelun mukaisesti Ohjelmistoalan hankkeen sekä Microsoft I ja II -hankkeiden edunsaajien osalta. Työttömäksi ilmoittautuneista EGR-tuensaajista noin kolmasosa on työllistynyt suoraan seuraavassa vaiheessa. Reilu puolet edunsaajien joukosta puolestaan on edennyt erilaisten koulutusten, opiskelun tai valmennusten kautta. Ainoastaan 6 %:lla edunsaajista työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti. Linkki raporttiin.
Maaseutukatsaus 2017 ja kansalaiskysely, 1–9/2017
Maa- ja metsätalousministeriö ja maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) teettivät v. 2017 kolmannen maaseutukatsauksen, joka on havainnollinen tietopaketti suomalaisen maaseudun viimeaikaisesta kehityksestä ja nykytilasta. Osana maaseutukatsausta tehtiin kansalaiskysely, jonka tuloksia hyödynnetään katsauksessa. Toimeksiannon toteuttivat yhteistyössä TK-Eval ja Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. TK-Eval johti konsortiota, osallistui maaseutukatsauksen kirjoittamiseen sekä toteutti toimeksiantoon kuuluvan kansalaiskyselyn, joka osoitettiin satunnaisotannalla 50 kunnan yhteensä 10000 asukkaalle. Linkki raporttiin.
Selvitys alueellisesta ja ammatillisesta liikkuvuudesta STX Finland Rauman telakalta irtisanottujen keskuudessa, 11/2015–1/2016
Työ- ja elinkeinoministeriölle tehdyssä työssä TK-Eval selvitti STX Finland Rauman telakalta työttömäksi jääneiden henkilöiden liikkuvuutta työn perässä. Euroopan globalisaatiorahaston tuella tälle kohderyhmälle on tarjottu apua uudelleentyöllistymisessä ja uusien taitojen hankkimisessa.
Selvityksessä tarkasteltiin kohderyhmän alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden toteutumista ja mahdollisia liikkuvuuden esteitä. Lisäksi tarkastelun kohteena oli liikkuvuuden edistämiseksi tarjolla olevien TE-palveluiden merkitys asiassa. Linkki raporttiin.
Selvitys Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valintojen uudistamisesta ja kansainvälistämisestä,10–12/2015
Älykäs erikoistuminen on osa Eurooppa 2020 -kasvustrategiaa ja kaikissa Suomen maakunnissa onkin valmisteltu älykkään erikoistumisen strategiat maakuntaohjelmatyön osana 2013–2014. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valinnoiksi ovat valikoituneet metsäbiotalous, teknologia- ja materiaalit sekä Venäjä-osaaminen. Vuosien 2014–2017 maakuntaohjelman toteutuksen edetessä on perusteltua tarkentaa ja uudistaa Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valintoja sekä vahvistaa niiden pohjalta tehtävää kansainvälistä kehittämistoimintaa.
TK-Eval toteutti yhdessä Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian kanssa selvitystyön, jossa esitetään vaihtoehtoja Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valinnoille sekä tarkennetaan niitä. Selvityksen toisena tehtävänä oli vahvistaa älykkään erikoistumisen kansainvälisyyttä, jotta älykkään erikoistumisen valintoja voidaan lujittaa. Selvityksen aineisto koostuu älykkääseen erikoistumiseen liittyvistä materiaaleista, strategioista sekä asiantuntijoiden haastatteluista. Työn tilaaja on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.
Selvitys ICT-alalta irtisanottujen henkilöiden urapoluista, 3–6/2014
Työ- ja elinkeinoministeriölle tehdyssä työssä TK-Eval selvitti Euroopan globalisaatiorahaston hankkeiden kohderyhmään kuuluvien ICT-alalta irtisanottujen tai irtisanoutuneiden henkilöiden urapolkuja sekä heille tarjottujen TE-toimiston palveluiden vaikuttavuutta. Työn pohjalta vastattiin mm. seuraaviin kysymyksiin:
Toimiva monikulttuurinen työpaikka -hankkeen monikulttuurisuusselvitys, 9–12/2013
TK-Eval teki Työterveyslaitokselle/Toimiva monikulttuurinen työpaikka -hankkeelle haastattelututkimuksena toteutetun selvityksen, jossa haettiin pohjoissavolaisista pk-sektorin yrityksistä sekä maahanmuuttajataustaisista yrityksistä tietoa seuraaviin kysymyksiin:
Selvitystyö toimi pohjana Toimiva monikulttuurinen työpaikka -hankkeen yhteydessä tuotettujen verkkosivujen sisällön rakentamisessa.
Muutosturvan toimintamallin vaikuttavuutta ja toimivuutta koskeva tutkimus, 11/2012–10/2013
TK-Eval toteutti työ- ja elinkeinoministeriölle muutosturvan toimintamallin vaikuttavuutta ja toimivuutta koskevan tutkimuksen. Muutosturvan toimintamalli on luotu edistämään mahdollisimman joustavaa työstä työhön siirtymistä tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtuvien irtisanomisten yhteydessä. Irtisanomistilanteiden muutosturvan tavoitteena on siten nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun pääsyä uuteen työhön. Muutosturvan toimintamalli otettiin käyttöön vuonna 2005 ja sitä laajennettiin vuonna 2009 koskemaan entistä paremmin myös määräaikaisessa työsuhteessa olevia ja 180 päivän ajaksi lomautettuja tai lomautettuina olleita.
Tutkimuksen taustalla on muutosturvan toimintamallin kehittämisen sisältyminen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Tutkimukselta halutaan saada tietoa toimintamallin suuntaamiseen ja kehittämiseen. Myös toukokuussa 2012 hyväksytyssä työpolitiikan periaatepäätöksessä tavoitteena on kehittää rakennemuutostilanteiden hoitamisen malli valtakunnallisesti yhtenäiseksi toimintamalliksi, joka kuitenkin mahdollistaa alue- ja toimialakohtaisen yksilöllisen räätälöinnin tapauskohtaisesti. Tavoitteena on, että toimintamallilla voidaan tehokkaasti vastata erityyppisiin rakennemuutoksiin eri toimialoilla mm. kytkemällä se tehokkaasti osaksi uudistuvaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä työpolitiikkaa. Muutosturvan toimintamallin kehittäminen on keskeinen osa tätä kokonaisuutta.
Tutkimuksessa arvioitiin muutosturvan toimintamallin vaikuttavuutta ja toimivuutta. Tutkimuksessa analysoitiin vaikuttavuuteen liittyviä tekijöitä sekä muutosturvan toimivuuteen liittyviä samankaltaisuuksia ja eroja työ- ja elinkeinotoimistojen, alueella harjoitettavan elinkeinojen kehittämistyön, verkostoyhteistyön ja yrityksen sisäisten toimintatapojen välillä.
Selvitys työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta, 1–6/2013
TK-Eval toteutti selvityksen työ- ja elinkeinoministeriölle työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta, sen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna on ollut tietyin edellytyksin mahdollista vuoden 2010 alusta lähtien. Toimintamallin tarkoituksena on parantaa aikuisväestön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä turvata ammattitaitoisen työvoiman saantia. Uudistus mahdollistaa työttömyysajan käyttämisen aikaisempaa laajemmin opiskeluun. Lisäksi työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta on uudistuksen myötä tullut taloudellisilta etuuksiltaan entistä yhdenvertaisempi vaihtoehto työvoimapoliittiselle aikuiskoulutukselle.
Selvityksessä arvioitiin työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun toimeenpanon toimivuutta ja vaikuttavuutta vuodesta 2010 lähtien vuoden 2012 loppuun suhteessa sille lainsäädännössä asetettuihin tavoitteisiin. Selvityksen tuloksia tarkasteltiin myös vuoden 2013 alusta voimaan tulleen uuden, julkisista työvoimapalveluista annetun lain sekä siihen kytkeytyvien TE-toimistojen uusien palvelumallien ja -linjojen valossa.
Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen liittyvä yhteishankintakoulutuksen toteuttamista koskeva selvitys, 1–6/2012
TK-Eval teki tämän selvityksen työ- ja elinkeinoministeriölle. Yhteishankinnalla tarkoitetaan koulutuksen hankintaa ja rahoittamista yhteistyössä yrityksen/yritysten ja työvoimaviranomaisen kanssa. Yhteishankintakoulutusta voidaan hankkia määrätyn yrityksen tai muun yhteisön tarpeisiin sen palveluksessa oleville tai palvelukseen tuleville työntekijöille. Yhteishankintana toteutettavaan koulutukseen voi osallistua tietyin ehdoin myös yrittäjä. ELY-keskukset hankkivat yhteishankintakoulutuksia omien määrärahojensa puitteissa. ELY-keskusten lisäksi/sijaan myös TE-toimistot voivat hankkia yhteishankintakoulutusta. Yhteishankintakoulutusta hankitaan vuosittain noin 15 miljoonalla eurolla, jolla toteutetaan noin 400 000 - 500 000 opiskelijatyöpäivää. Työvoimakoulutuksen yhteishankinta on työvoimapoliittisen aikuiskoulutukseen liittyvä juridinen ja hallinnollinen käsite ja kokonaisuus, joka kattaa kolme toisiaan täydentävää palvelutuotetta: TäsmäKoulutuksen, RekryKoulutuksen ja MuutosKoulutuksen.
Selvityksessä arvioitiin yhteishankintakoulutuksen (Täsmä, Rekry ja Muutos) toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttavuutta sekä annettiin kehittämissuosituksia yhteishankinnan toimeenpanoon.
Pohjois-Pohjanmaan julkisten yrityspalveluiden asiakas- ja kehittämistarveselvitys, 9–11/2009
Selvityksen tilaajana oli Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus. Pohjois-Pohjanmaan julkisten yrityspalveluiden asiakas- ja kehittämistarveselvityksessä kartoittaa kattavasti Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen alueen yritysneuvontapalvelut ja niiden kehittämistarpeet sekä asiakkaiden että tarjoajien näkökulmista. Saatuja tuloksia sovelletaan uuden yrityspalvelumallin rakentamiseksi Pohjois-Pohjanmaan alueella. Perustana mallin rakentamiselle ovat Yritys-Suomi palvelukonseptit: internet- ja puhelinpalvelu, seudullinen yrityspalvelu, kasvuyrityspalvelu sekä innovaatiopalvelu ja kansainvälistyminen.
Kontiolahden kunnan palvelutyytyväisyyskysely, 2–8/2009
Palvelutyytyväisyyskyselyn kohteena olivat kaikki Kontiolahden kunnan noin 5900 kotitaloutta. Palvelutyytyväisyyskyselyllä kartoitettiin Kontiolahden kunnan tuottamien palvelujen nykytilaa, asiakastyytyväisyyttä. Kyselyyn vastaamalla kuntalaiset saivat antaa palautetta kunnan asukkailleen järjestämistä palveluista.
Palvelutyytyväisyyskysely kattoi kunnan perusturvapalvelut, sivistyspalvelut, tekniset palvelut, ympäristöpalvelut, elinkeinopalvelut, kunnan kotisivut ja sähköisen asioinnin. Sen lisäksi, että kyselyllä selvitettiin kuntalaisten näkemykset Kontiolahden kunnan tuottamista palveluista, haluttiin myös kartoittaa vastaajien mielipide siitä, tulisiko Kontiolahden tehdä kuntaliitos.
Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008, 7–11/2008
Yritysselvityksen toimeksiantajana oli Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Selvityksessä haettiin viime vuosina Pohjois-Karjalassa aloittaneiden yrittäjien näkemyksiä uudistuneista yritysneuvontapalveluista. Selvityksessä tuotettiin tietoa myös yritystoimintansa lopettaneiden yrittäjien näkökulmasta. Yritysselvitys on jatkoa vuonna 2002 toteutetulle Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitykselle sekä vuonna 1997 valmistuneelle toimipaikkaselvitykselle.
Asiantuntijapalvelu Eurooppalaisen yhteistyön lisäämiseksi työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa -kehittämisohjelman valmistelun tueksi, 5/2007–1/2008
Kysymyksessä oli alihankintatyö FCG Efeco Oy:lle, jonka toimeksiantajana tässä työssä oli työministeriö (vuoden 2008 alusta työ- ja elinkeinoministeriö). Selvityksen tavoitteena oli tukea työperäistä maahanmuuttoa edistävän ESR-kehittämisohjelman valmistelua. Tämä toteutettiin kartoittamalla jo toteutettuja ESR-hankkeita, laatimalla ehdotuksia kehittämisohjelman mahdollisiksi tukirakenteiksi sekä selvittämällä, miten muita mahdollisia rahoitusinstrumentteja voisi hyödyntää työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi.
Selvitystehtävän puitteissa vastattiin seuraaviin kysymyksiin:
Toiseksi tehtäväksi annettiin tulevan kehittämisohjelman hallintomallien (ns. tukirakenteen) vaihtoehtojen esittäminen. Yksilöityjä kysymyksiä olivat:
Kolmanneksi tehtäväksi annettiin muiden rahoitusinstrumenttien vertaileva arviointi, jonka puitteissa vastattiin seuraaviin kysymyksiin:
Esiselvitys Yritysharava -hankkeen laajentamisesta valtakunnalliseksi, 3–5/2007
Työministeriö pyysi Pohjois-Savon TE-keskukselta esiselvitystä alueella kehitetyn ns. Yritysharava-työ tai toimintamallin laajentamisesta koko maata kattavaksi ESR-hankkeeksi. Pohjois-Savon TE-keskus puolestaan tilasi tämän esiselvitystyön TK-Evalilta.
Esiselvityksessä selvitettiin ja kuvattiin valtakunnallisen ESR-hankkeen toimintaympäristö ja ne vaatimukset, jotka valtakunnallinen toiminta-alue hankkeelle asettaa. Esiselvityksessä määritettiin organisaatiomalli, joka parhaiten täyttää valtakunnallisen ESR-hankkeen toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset vaatimukset. Siinä myös tarkasteltiin hankkeen toteuttamiseen liittyviä asioita, kuten hankeisännyys, hankkeen ohjaus, seuranta ja arviointi, ketkä ovat hanketoimijoita ja kuinka toimenpiteet olisi parasta toteuttaa. Esiselvityksellä tuotettiin valtakunnallisen Yritysharavahankkeen kuvaus, johon sisältyvät kaikki hankkeen keskeiset prosessit.
Koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuusselvitys, 1–5/2007
Toimeksiantajana oli Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus. Toimeksiannossa selvitettiin Kuopion yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun, Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä Ylä- Savon ammattiopiston koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena em. oppilaitoksista valmistuneiden opiskelijoiden työnantajille. Vaikuttavuuskyselyssä selvitettiin, miten hyvin oppilaitoksien tarjoama koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta vastaavat työnantajien tarpeita.
Palveluyrittäjyyden kartoittaminen aluekeskusohjelma-alueilla ja maakunnissa, 2–4/2006
Toimeksiantajana oli sisäasiainministeriö. Kartoituksen kohteena olivat palveluyrittäjyyteen kohdistuvat kehittämishankkeet aluekeskusohjelma-alueilla ja maakunnissa. Aluekeskusohjelma oli alueiden kehittämisestä annettuun lakiin (602/2002) perustuva valtioneuvoston erityisohjelma, jota toteutettiin 34 kaupunkiseudulla sekä yhdellä verkosto-pilottialueella. Maakuntatason tarkastelu tehtiin kahdessa maakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Kartoittamisen kautta saatiin aluekohtaista tietoa palvelualan yrittäjyyden määritelmästä eli mitä toimialoja palveluyrittäjyys koskee, sekä yleiskuva yleisistä kansallisen tason kehittämishaasteista. Työssä käsiteltiin seuraavia kysymyksiä:
Ylä-Savon Veturi ry:n uuden Leader-ohjelman tilastokatsaus, 11/2005
Toimeksiantajana oli Ylä-Savon Veturi ry. Ylä-Savon Veturi ry laati kehittämisohjelman tulevalle ohjelmakaudelle 2007-2013. Ohjelman laadinnassa tarvittiin tilastotietoa alueen sosioekonomisista muutoksista ja tilastojen valossa tuoreimmasta tilanteesta alueella. Tilastokatsaus sisälsi numeerisen aineiston kokoamisen lisäksi tilastoaineistoon perustuvan analyysin, joka kirjoitettiin raporttimuotoon.