Karelia ENI CBC -ohjelman jälkiarviointi: ohjelmatoimet vastasivat alueiden tarpeisiin
Arvioinnin mukaan ohjelman painopisteet ja varsinaiset ohjelmatoimet vastasivat pääosin hyvin alueiden tarpeisiin. Ohjelmassa onnistuttiin yhdistämään sekä laajempia alueellisia tarpeita että yksityiskohtaisempia tarpeita. Ohjelma vaikutti myönteisesti ohjelma-alueen kehitykseen, mutta verrattuna aiempaan ohjelmakauteen tämä vaikutus heikentyi. Rajat ylittävän yhteistyön näkökulmasta ohjelman rooli oli kuitenkin merkittävä.
Koronapandemia ja muuttunut geopoliittinen tilanne vaikuttivat Karelia ENI CBC -ohjelman toteutukseen suuresti. Koronan takia yhteistyön tekemiseen tuli käytännön esteitä, mikä samalla hidasti projektien etenemistä. Muuttunut geopoliittinen tilanne puolestaan supisti käynnissä olleiden projektien toiminnan pelkästään Suomen puolelle ja vaikeutti ylipäänsä projektien tulosten hyödyntämistä. Etenkin yritystoimintaa kehittävissä toimissa hyödynsaajilla ja toimijoilla oli liiketoiminnallisia odotuksia Venäjän markkinoilta, mutta ne vesittyivät Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä.
Arviointi harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän toimikaudesta 2020–2023 valmistui
Työssä arvioitiin vuosina 2019–2023 toimineen harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän (HAMA-työryhmä) toimikautta, tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden toteutuksen vaikuttavuutta. Lisäksi arvioinnissa esitettiin kehittämisehdotuksia harvaan asuttujen alueiden kehittämistoimintaan.
HAMA-rahoitus on ollut tärkeää harvaan asuttujen alueiden matkailu- ja kulttuuritoiminnan kehittämisessä. Hankkeiden merkitys näkyy erityisesti verkostojen vahvistumisessa, uusien toimijoiden mukaantulossa ja alueen elinvoiman lisääntymisessä.
HAMA-työryhmän käyttöönsä saama rahoitus mahdollisti toimenpide-ehdotusten toimeenpanon, mutta se myös sitoi runsaasti työryhmän ja erityisesti sihteeristön aikaresursseja. Siksi osa HAMA-työryhmän vaikuttamistyöstä ja tulevaisuuden lainsäädäntötarpeiden pohdinnasta jäi ohueksi. Jatkossa HAMA-työryhmän roolia laajassa ja suppeassa maaseudun kehittämisessä pitäisikin selventää. Työryhmän mahdollinen rahoitus tulisi kohdistaa päätöksentekoa tukeviin selvityksiin. Jos rahoitusta olisi käytettävissä myös muuhun hanketoimintaan, siinä tulisi olla erityinen HAMA-tulokulma ja siihen tulisi käyttää olemassa olevia rahoituskanavia.
Parlamentaarinen työryhmä toimintatapana on hyvä väline puolueiden välisen keskustelun käymiseen ja yhteisymmärryksen luomiseen. Kuitenkaan vaikeimpia, kompromisseja vaativia asioita ei ollut nostettu työryhmän työsuunnitelmaan. Jatkossa tulisikin pyrkiä parlamentaariseen sopuun myös harvaan asuttujen alueiden visiosta ja kehittämisestä ja myös haasteellisimpiin kysymyksiin tulisi tarttua. Olisi tarpeen myös lisätä yhteistyötä muiden maaseutu- ja aluekehittäjätahojen kanssa ja luoda tiiviimpi kytkös alueiden toimijoihin. Jatkossa HAMA-työryhmälle on myös syytä laatia selkeä viestintäsuunnitelma ja -ilme sekä valita omat viestintäkanavat, joissa viestiä aktiivisesti. Myös työryhmän jäsenten olisi hyvä osallistua HAMA-alueita koskeviin keskusteluihin ja tuoda esiin niiden haasteita.