Kaakkois-Suomi – Venäjä ENI CBC 2014-2020 -ohjelman jälkiarviointi, 11/2023–5/2024
TK-Eval toteutti Kaakkois-Suomi – Venäjä ENI CBC 2014-2020 -ohjelman jälkiarvioinnin ohjelman hallintoviranomaiselle Etelä-Karjalan liitossa. Ulkoisen arvioinnin painopiste on ohjelman saavutusten ja tulosten arvioinnissa. Arviointikysymyksiin vastattiin tarkastelemalla olemassa olevaa dokumentoitua aineistoa sekä suorittamalla oma tiedonkeruu ja -analyysi. Käytössä olleiden arviointimenetelmien avulla saatiin tietoa hyödyistä, joita ohjelma on tuonut hankekumppaneille, hankkeen edunsaajille ja ohjelma-alueille.
Karelia ENI CBC -ohjelman jälkiarviointi, 2–12/2023
TK-Eval toteutti yhdessä Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian kanssa Karelia ENI CBC -ohjelman jälkiarvioinnin Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Työssä tuotettiin kokonaisvaltainen riippumaton arvio ohjelman toteutuksesta, tehokkuudesta ja vaikutuksista. Ulkoisen arvioinnin painopiste oli ohjelman saavutusten ja tulosten arvioinnissa. Arviointikysymyksiin vastattiin tarkastelemalla olemassa olevaa dokumentoitua aineistoa sekä suorittamalla oma tiedonkeruu ja siitä saatujen tulosten analyysi. Arvioinnissa saatiin tietoa hyödyistä, joita Karelia ENI CBC -ohjelma on tuonut lopullisille hyödynsaajille, hankekumppaneille ja ohjelma-alueille.
Leader-ryhmien paikallisten kehittämisstrategioiden arviointi, 9/2021–11/2022
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n ohjelmakauden 2014–2021 arviointi, 12/2021–6/2022
TK-Evalin tehtävänä oli selvittää, miten Leader-rahoituksella saadut tulokset vastaavat Elinvoimaa Kalakukosta -maaseudun kehittämisstrategiassa 2014–2021 asetettuihin painopisteisiin, toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Arvioinnissa selvitettiin, missä määrin Leader-rahoituksella on vahvistettu Kalakukko-alueen elinvoimaa, ja mitkä ovat rahoituksen avulla saatujen tulosten vaikutukset mm. aluetaloudelle, energiansäästöön, ympäristöön ja paikallisten ihmisten hyvinvointiin.
Elävä Kainuu Leaderin arviointi, 12/2021–4/2022
TK-Evalin tehtävänä oli arvioida Elävä Kainuu Leader ry:n (EKL) toimintaa ja sen uuden ohjelmakauden 2023–2027 strategialuonnosta. Arvioinnin tuloksia käytetään toimintaryhmän oman toiminnan laadun kehittämiseen ja ohjelmakauden 2023–2027 strategian parastamiseen. Ulkoisessa arvioinnissa arvioitiin keskeiset toiminnan prosessit ja EKL:n viestintä asiakasnäkökulmasta sekä toiminnan kehittyminen (2014–2020) sidosryhmien, hallituksen ja henkilöstön näkökulmasta. Siinä annettiin myös kehittämisehdotukset toiminnan laadun parantamiseksi. Strategialuonnoksen arviointi kohdistui luonnoksen selkeyteen ja loogisuuteen sekä verkostoanalyysin kattavuuteen ja hyödyntämiseen kehittämistyössä ja myös siinä annettiin kehittämisehdotukset työn viimeistelyyn.
Pohjois-Savon alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman 2023–2027 ennakkoarviointi, 10–12/2021
TK-Eval toteutti yhdessä MDI Public Oy:n kanssa Pohjois-Savon alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman 2023–2027 ennakkoarvioinnin Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Arvioinnin tavoitteena oli parantaa strategiasuunnitelman suunnittelua, sisältöä, toimivuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Siinä tuotettiin konkreettista ja välittömästi hyödynnettävissä olevaa tietoa Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja sen sidosryhmien käyttöön strategiatyön tueksi. Työssä arvioitiin Pohjois-Savon alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman vastaavuus Pohjois-Savon maaseudun kehittämistarpeisiin sekä tehtiin arvio alueellisen suunnitelman ja Pohjois-Savon maakuntaohjelman yhteensopivuudesta. Arviointi toteutettiin kehittävällä arviointiotteella, jossa päähuomio kiinnitettiin kehitysehdotusten tuottamiseen ja valmistelutyön sparraamiseen.
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2018–2021 arviointi, 4–10/2020
TK-Eval toteutti yhdessä MDI Public Oy:n kanssa Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2018–2021 arvioinnin Pohjois-Savon liitolle. Arviointi kohdistui seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutuminen, 2) Maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman painopisteiden osuvuus, ajantasaisuus ja vaikuttavuus, 3) Maakuntaohjelman ohjausvaikutus. Arviointi kohdistui myös siihen, millaisia muutoksia maakunnassa toivotaan maakuntaohjelman kehittämisen kärkiin. Lisäksi arvioinnissa käsiteltiin seuraavan maakuntaohjelman kytkeytymistä ilmastonmuutokseen vastaamiseen.
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelman arviointiin kuuluva lisätilaus: Työhyvinvointi ja tuottavuus, 3–8/2019
TK-Eval toteutti työ- ja elinkeinoministeriölle työhyvinvointiin ja tuottavuuden lisäämiseen keskittyvien rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteen 7.1 hankkeiden arvioinnin. Tällä erillisellä lisäselvityksellä tuettiin ja syvennettiin Suomen rakennerahasto-ohjelman arvioinnissa tehtyjä havaintoja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden teemaan liittyen. Tiedontarpeet liittyivät rahoituksen saaneiden päättyneiden hankkeiden tulosten, vaikutusten ja toimintatapojen pääarviointia laajempaan ja syvällisempään havainnointiin ja analysointiin. Kokonaisuudessaan tällä tarkastelulla pyrittiin myös tuottamaan tietoa seuraavan ohjelmakauden valmisteluun sekä kansalliseen työelämän kehittämiseen jatkossa.
Oulujärvi LEADER ry:n toiminnan ulkoinen arviointi, 1–6/2019
TK-Eval toteutti Oulujärvi LEADER ry:lle ulkoisen arvioinnin, jonka kohteena oli Oulujärvi Leaderin toiminta. Kyseessä on väliarviointi, jossa tarkastellaan toimintaa meneillään olevan ohjelmakauden 2014–2020 osalta. Arvioinnissa haettiin onnistuneita toimintatapoja kehittämisohjelman strategian toteuttamisessa erityisesti osaamisen kasvattamisen ja innovatiivisuuden lisäämisen osalta sekä yhteistyöstä. Lisäksi arvioinnissa annettiin ehdotuksia innovatiivisuuden edistämiseen ja lisäämiseen jäljellä olevalla ohjelmakaudella sekä hyödynnettäväksi tulevan EU-ohjelmakauden 2021–2027 suunnittelussa. Arvioinnin kohteena oli myös ohjelman punaisen langan eli elinkeinollisuuden toteutuminen.
Lapin alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman 2014–2020 väliarviointi, 10/2018–2/2019
TK-Eval yhdessä Suomen Aluetutkimus FAR:n kanssa toteutti Lapin ELY-keskuksen tilaaman Lapin alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 väliarvioinnin. Arvioinnin keskeisenä tavoitteena oli tarkastella kehittämissuunnitelman toteutusta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa hyödynnettäväksi seuraavan ohjelmakauden kehittämistyön suunnittelussa. Arvioinnissa hyödynnettiin valmista materiaalia, kuten kehittämissuunnitelmaa ja sen seurantatietoja. Lisäksi tehtiin omaa tiedonhankintaa kyselyiden, haastattelujen ja työpajan muodossa. Kyselyt suunnattiin tukia saaneille viljelijöille, yrittäjille sekä kehittämishankkeeseen (kehittäminen, koulutus, tiedotus ja yhteistyö) tukea saaneille tahoille. Puhelinhaastatteluilla kartoitettiin hanketoimijoiden, sidosryhmien sekä suunnitelman toteutuksesta vastaavien näkemyksiä kehittämissuunnitelman toteutuksesta ja tuloksista sekä kehittämistoiminnan tulevaisuudesta. Arvioinnin loppuvaiheessa järjestetty työpaja toimi sekä alustavien tulosten esittelytilaisuutena että tilaisuutena, jossa alueen toimijat tuottivat näkemyksellistä tietoa arvioinnin käyttöön.
Länsi-Suomen ELY-keskusalueilla toteutettavien maaseudun kehittämissuunnitelmien 2014-2020 väliarviointi, 5/2018–5/2019
TK-Eval ja Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia arvioivat viidellä länsisuo-malaisella ELY-keskusalueella toteutettavia alueellisia maaseudun kehittämissuunnitelmia (Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi). Arviointityö kohdistuu ELY-keskuksen kautta käynnissä olevalla ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettuihin hanke- ja yritystukiin. Alueidenvälisistä hankkeista mukana ovat Länsi-Suomen alueella hallinnoidut hankkeet. Mukaan arviointiin otettiin hankkeet, jotka ovat saaneet myönteisen tukipäätöksen 30.6.2018 mennessä. Koko arvioinnin poikkileikkaavana ajatuksena oli selvittää tuetun toiminnan aikaansaamat tulokset ja vaikutukset. Linkki raporttiin.
Lähiruokaohjelman ulkoinen arviointi, 9–11/2018
Lähiruokaohjelma on hallituksen ruokapolitiikan tavoitteita tukeva ohjausväline. Ohjelma antaa lähiruoan edistämiselle tavoitteet vuoteen 2020. Ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan osana asianomaisten ministeriöiden, keskusvirastojen ja valtion alue- ja paikallishallinnon toimintaa. Valtioneuvostotason ohjelmana sitä toteutetaan hallinnon käytettävissä olevin keinoin, mutta sen tavoitteet ja suuntaviivat luovat pohjaa ja antavat lisäarvoa lähiruokaketjun kaikkien toimijoiden kehittämistyölle. Ohjelman tavoitteiden toteuttaminen vaatii koko lähiruokasektorin toimenpiteitä ja yhteistyötä.
Lähiruokaohjelman arvioinnissa tarkastellaan Lähiruokaohjelman toteutumista ja tuloksia sekä annetaan arvio ohjelman alustavista pitkän aikavälin vaikutuksista lähiruokasektorin kehittymiseen. Arviointipäätelmien perusteella on myös laadittu suositukset siitä, millä tavoin lähiruokasektoria tulisi kehittää tulevaisuudessa. Arvioinnin tilasi maa- ja metsätalousministeriö. Työn toteutti TK-Eval ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Arviointi perustui dokumenttiaineistoon, haastatteluihin, sidosryhmäkyselyyn sekä alueellisiin työpajoihin. Linkki raporttiin.
Luomualan kehittämisohjelman arviointi, 6–9/2018
Hallituksen luomualan kehittämisohjelma ja kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä keväällä 2013. Koska ohjelmalla on vielä toteutusaikaa jäljellä, maa- ja metsätalousministeriö piti tarpeellisena arvioida luomuohjelman tähänastisia tuloksia ja tulevaisuuden kehittämisen tarpeita. Tätä tarkoitusta varten ministeriö päätti teettää ohjelmasta ulkopuolisen laadullisen arvioinnin. Maa- ja metsätalousministeriö valitsi toteuttajaksi TK-Evalin ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n. Arviointi perustui dokumentti- ja tilastoaineistoon, haastatteluihin, luomualan toimijoille suunnattuun kyselyyn sekä alueellisiin työpajoihin. Linkki raporttiin.
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelman arviointi, 1/2017–6/2019
TK-Eval on mukana konsortiossa, joka toteuttaa Suomen rakennerahasto-ohjelman arvioinnin. Konsortion muodostavat TK-Evalin lisäksi MDI, Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia ja Kuntoutussäätiö. TK-Eval osallistuu työssä pääasiassa ESR-osatehtävän toteutukseen. Arvioinnin tavoitteena on ohjelman suunnittelun ja täytäntöönpanon parantaminen sekä ohjelman vaikuttavuuden, tehokkuuden ja vaikutusten arviointi. Työn tilaajana on työ- ja elinkeinoministeriö.
ESR-kehittämisohjelman toteutuksen ulkoinen arviointi, 5–10/2017
Hämeen ELY-keskus ja Tuottava ja tuloksellinen -koordinaatiohanke valitsivat TK-Evalin arvioimaan Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä -kehittämisohjelman toteutusta, toiminnan sujuvuutta ja vaikuttavuutta. Kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja samalla tuottavuutta hankkeisiin osallistuvissa yrityksissä ja organisaatioissa. Arvioinnin kohteeksi valittiin Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä -toimenpidekokonaisuudesta neljä valtakunnallista hanketta. Valitut hankkeet olivat:
TK-Eval toteutti yhdessä MDI Public Oy:n kanssa Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014–2017 arvioinnin Pohjois-Savon liitolle. Toimeksiannossa laadittiin arvio maakuntaohjelman sisällöstä ja vaikuttavuudesta maakunnan kehitykseen. Arviointi kohdistui seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutuminen, 2) Maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman painopisteiden osuvuus, ajantasaisuus ja vaikuttavuus, 3) Maakuntaohjelman ohjausvaikutus. Arvioinnin pohjalta laadittiin myös suositukset seuraavan maakuntaohjelman valmisteluun.
Karelia ENPI CBC -ohjelman ex post -arviointi, 9/2015–4/2016
Karelia ENPI CBC on Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen rajanylittävän yhteistyön ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä hyvinvointia ohjelma-alueella rajanylittävän yhteistyön avulla. Ohjelma on ollut jatkoa rajan ylittävälle yhteistyölle, jota on aiemmin toteutettu Interreg II ja III A Karjala -ohjelmissa sekä Euregio Karelia naapuruusohjelmassa. Ohjelman päätavoitteena on vahvistaa ohjelma-alueella tapahtuvaa rajanylittävää yhteistyötä strategisesti merkittävillä toimialueilla ja luoda edellytykset yhteistyön käytännön toteuttamiselle.
TK-Eval teki yhdessä Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian kanssa Karelia ENPI CBC -ohjelman ex post -arvioinnin Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Arvioinnissa keskitytään ohjelman tulosten ja vaikutusten sekä hanke- ja ohjelmatason relevanssin tarkasteluihin.
ESKO Kalatalousohjelman 2008-2013 toteutuksen arviointi, 5–9/2015
Ohjelman pääteemoina olivat kestävä kalatalous ja elävä saaristo. Toteuttamisen painopisteitä olivat yrittäjyys, innovaatiot, verkostoituminen, ympäristö, kansainvälisyys ja paikallislähtöisyys. ESKOn strategiaan sisältyi myös kehittämisen lähempi tarkastelu ikä- ja sukupuolinäkökulmista. Näkökulmatarkastelussa etsittiin ryhmien erityisongelmia ja erityiskykyjä sekä kerrottiin, miten ne huomioidaan ohjelmassa. Ohjelmalla rahoitettiin yrittäjien, oppilaitosten ja yhdistysten hankkeita. Kehittämisyhdistys Sepra ry:lle tehdyssä arvioinnissa vastattiin seuraaviin arviointikysymyksiin:
Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014–2020 ennakkoarviointi, 2–7/2015
TK-Eval yhdessä Suomen Aluetutkimus FAR:n kanssa toteutti Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014–2020 ennakkoarvioinnin Etelä-Savon ELY-keskukselle.
Arvioinnissa selvitettiin:
Työn tavoitteena oli käytännöllisen ja välittömästi uuden ohjelmakauden käynnistymiseen hyödynnettävissä olevan tiedon tuottaminen tilaajalle ja kehittämissuunnitelman toimeenpanoon osallistuville sidosryhmille. Ennakkoarvioinnin tulosten perusteella Etelä-Savon ELY-keskus pystyy täydentämään kehittämissuunnitelman entistä asiakaslähtöisemmäksi ja maaseudun tarpeita palvelevaksi sekä vastaamaan EU:n ohjelmakauden 2014–2020 haasteisiin alueellisen kehittämissuunnitelman toteutuksen myötä.
Lähiruokaohjelman laadullinen arviointi, 2–5/2015
Maa- ja metsätalousministeriö tilasi Lähiruokaohjelmasta ulkopuolisen laadullisen arvioinnin, jonka tekijäksi valittiin TK-Eval. Arvioinnissa keskityttiin mm. ohjelman tunnettuuden ja merkityksen selvittämiseen, ohjelman tähänastiseen toteutukseen ja sen vaikutukseen lähiruokateemassa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi arvioinnissa otettiin kantaa siihen, millä tavoin Lähiruokaohjelman toteutusta tulisi kehittää tulevaisuudessa.
Kolarctic ENPI CBC -ohjelman ulkoinen arviointi, 8/2014–8/2016
TK-Eval tekee arvioinnin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian ja norjalaisen Northern Research Instituten (Norut) kanssa. Arvioinnin tilaajana on ohjelman hallintoviranomaisena toimiva Lapin liitto. Kolarctic ENPI CBC (2007-2013) ohjelma-alue koostuu neljän maan pohjoisista alueista. Mukana ohjelma-alueessa ovat Suomesta Lappi, Ruotsista Norrbotten, Venäjältä Murmanskin, Arkangelin ja Nenetsian alueet sekä Norjasta Finnmarkin, Tromsin ja Nordlandin maakunnat. Liitännäisalueita ovat Suomessa Pohjois-Pohjanmaa, Ruotsissa Västerbotten sekä Venäjällä Karjalan tasavalta, Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Ohjelman alkuperäinen kokonaisrahoitus on 70 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi Venäjän Federaatio on myöntänyt ohjelmalle lisärahoitusta noin 22,35 miljoonaa euroa ja vastaavasti EU:n myöntämä lisärahoitus on 2,23 miljoonaa euroa.
Ohjelman ulkoinen arviointi toteutetaan kahdessa osassa:
Kainuun alueellisen maaseutusuunnitelman 2007–2013 arviointi, 9–12/2014
TK-Eval toteutti Kainuun alueellisen maaseutusuunnitelman 2007–2013 arvioinnin yhdessä Suomen Aluetutkimus FAR:n kanssa. Arvioinnin tilaajana oli Kainuun ELY-keskus. Ohjelmakaudella 2007–2013 maaseudun kehittämistä tuettiin ja ohjattiin Euroopan Unionin maaseuturahaston avulla. Maaseuturahaston varoihin perustuva maaseudun kehittäminen on linjattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa, jota on toteutettu Manner-Suomessa valtakunnallisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Lisäksi kullakin alueella kehittämisen painopisteet ja tarpeet on linjattu alueellisissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa. Edelleen paikallistasolla, Leader-toimintaryhmillä, on omat maaseudun kehittämissuunnitelmansa.
Tässä toimeksiannossa tehtävänä oli arvioida Kainuun alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman 2007–2013 toteutusta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää tilaajan määrittelemiin kysymyksiin liittyen:
Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2007–2013 arviointi, 1–6/2013
TK-Eval toteutti arvioinnin Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2007–2013 toteutuksesta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta yhdessä Suomen Aluetutkimus FAR:n kanssa. Arvioinnin tilaajana toimi Etelä-Savon ELY-keskus.
Arvioinnin tavoitteena oli, että arvioinnin tulosten perusteella Etelä-Savon ELY-keskuksella on tarvittaessa mahdollisuus täsmentää kehittämissuunnitelman toteutusta entistä asiakaslähtöisemmäksi ja maaseudun tarpeita palvelevaksi käynnissä olleella ohjelmakaudella sekä valmistautua EU:n ohjelmakauden 2014—2020 haasteisiin uuden alueellisen kehittämissuunnitelman laadinnassa.
Ex-ante evaluation of the Central Baltic Programme 2014-2020, 2–12/2013
TK-Eval was a member of evaluation consortium, composing of four organisations, one from each of the participating countries of Latvia, Estonia, Finland (incl. Åland) and Sweden. The evaluation was ordered by the Regional Council of Southwest Finland. The Central Baltic Programme 2014-2020 is a cross-border cooperation programme, that was established for the programming period 2007-2013. The programme area covers regions from Estonia, Finland (including Åland islands), Latvia and Sweden. The programme is divided into geographically limited sub-programmes. The objectives of the ex-ante evaluation for the Central Baltic programme for the period 20014-2020 were to:
Vuosina 2014–2020 toteutettavan EU:n osarahoittaman rakennerahasto-ohjelman ennakkoarviointi, 11/2012–12/2013
TK-Eval teki ennakkoarvioinnin yhdessä MDI Public Oy:n ja Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian kanssa. Toimeksiantajana arvioinnissa oli työ- ja elinkeinoministeriö. Arvioinnin kohteena oli Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma vuosille 2014–2020.
Strateginen ja kehittämisperusteinen ennakkoarviointi mahdollistaa analyyttisen näkemyksen ohjelmaperusteisen kehittämistoiminnan toimivuudesta. Menettelytavassa ensisijaisessa asemassa on kriittinen arviointi mahdollisista onnistumisista ja epäonnistumisista, jota täydentävät tiedot käynnissä olleen ohjelmakauden arvioinneista. Ennakkoarviointityö tähtää tiedontuottamiseen sekä ohjelmaa tulevaisuudessa toteuttaville viranomaisille että erilaisille sidosryhmille.
Ohjelmaa koskeva ennakkoarviointi koostui viidestä eri osatekijästä:
Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman 2011–2014 arviointi, 2–6/2013
TK-Eval toteutti Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman 2011–2014 arvioinnin Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma vuosille 2011–2014 (POKAT 2014) toteuttaa Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelmaa, joka linjaa kehitystä aina vuoteen 2030 saakka. POKAT 2014 toteuttaa maakuntasuunnitelman neljää ensimmäistä vuotta. Maakuntaohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen maakunnan kehittämistyön keskeiset tavoitteet, toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen voimavarat.
Arvioinnissa tarkasteltiin POKAT 2014 -maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista, tuloksia ja vaikuttavuutta sekä tehtiin toimintaympäristöä koskeva yleispiirteinen SWOT-analyysi. Lisäksi arvioinnissa laadittiin kehittämisehdotuksia vuosille 2014–2017 laadittavaa uutta maakuntaohjelmaa varten.
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmien 2011–2014 arviointi, 10/2012–3/2013
TK-Eval toteutti Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmien 2011–2014 arvioinnin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitoille. Maakuntaohjelmassa aikatähtäin on neljä vuotta, ja sen tehtävänä on osoittaa keinot maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttamiselle. Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, hallinnonaloittaiset aluestrategiat ja maakuntaa koskevat muut alueiden kehittämislaissa tarkoitetut ohjelmat.
Arviointi tehtiin Etelä-Karjalan maakuntaohjelmasta 2011–2014, Kymenlaakson maakuntaohjelmasta 2011–2014 ja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmien yhteisestä osiosta. Arvioinnin tarkoituksena oli analysoida Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmien 2011–2014 tosiasiallinen ohjaava merkitys ja vaikutus alueelliseen kehitykseen. Arvioinnissa laadittiin suositukset maakuntaohjelman 2014–2017 laadintaan.
Elävä Kainuu LEADER ry:n ja Oulujärvi LEADER ry:n toiminnan ulkoinen arviointi, 6–9/2012
TK-Eval toteutti arvioinnin Elävä Kainuu LEADER ry:n ja Oulujärvi LEADER ry:n yhteisöaloiteohjelmista. Arvioinnin tilaajana olivat Oulujärvi LEADER ry sekä Elävä Kainuu LEADER ry. TK-Evalin kumppanina arvioinnissa toimi AIKOPA.
Oulujärvi LEADERin ja Elävä Kainuu LEADERin toiminnan ulkoinen arviointi kohdistui ohjelmakauteen 2007–2013. Molemmille LEADER-ryhmille tehtiin oma arviointi. Arviointeihin sisällytettiin myös ryhmien välistä toimintatapojen vertailua hyvien käytäntöjen siirtämiseksi. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota myös tuloksellisten toimintatapojen löytämiseen sekä ehdotuksiin toiminnan laadun ja ohjelmallisuuden parantamiseksi hyödynnettäväksi EU-ohjelmakauden 2014–2020 suunnittelussa.
Oulujärvi LEADERin erityisenä mielenkiinnon kohteena arvioinnissa olivat innovatiivisuuden lisääminen ja osaamisen kasvattaminen hankkeissa tulevina vuosina sekä tavat, joilla pystytään entistä paremmin auttamaan ja tukemaan paikallisia toimijoita hankeprosessin eri vaiheissa. Elävä Kainuu LEADERin arvioinnissa kiinnitettiin huomiota edellä mainittujen osa-alueiden lisäksi myös omien painopisteiden toimivuuteen ja niitä koskeviin parannusehdotuksiin alueen näkökulmasta tulevaa ohjelmakautta ajatellen.
Vuosina 2007–2013 toteutettavan Manner-Suomen ESR-ohjelman strategian arviointi vuosina 2010–2011, 8/2010–12/2011
TK-Eval toteutti arvioinnin yhdessä Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutin kanssa (myöh. Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuiskoulutuspalvelut AIKOPA). Työn tilaajana oli työ- ja elinkeinoministeriö. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. ESR tukee työelämän ja yritystoiminnan kehittämistä lisäämällä työntekijöiden ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. Sosiaalirahaston ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla koulutetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia työelämään. Tavoitteina on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Ohjelmassa rahoitetaan myös rakenteellisen kehittämisen hankkeita, esimerkiksi koulutusjärjestelmien ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen uudistamista, jotka koskettavat laajaa joukkoa ihmisiä pitkällä aikavälillä. Hankkeilla parannetaan koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön edellytyksiä osallistua koulutukseen. Arvioinnin tehtävänä oli selvittää, miten hankkeessa toteutetut toimet vastaavat kehittämistarpeita ja miten aikaansaadut vaikutukset ratkaisevat kehittämistarpeita.
Protek-kehittämisohjelman ulkoinen arviointi, 8/2011–2/2012
TK-Eval toteutti arvioinnin työ- ja elinkeinoministeriölle. Protek-ohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima kehittämisohjelma: osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan. Ohjelman tavoitteena on kehittää pk-yritysten osaamisen kehittämiseen uusi toimintamalli TEM-hallinnossa. Osaamisen kehittämisessä päävälineenä on työvoimapoliittinen yhteishankintakoulutus, erityisesti nk. TäsmäKoulutus. Kehittämisohjelmassa painotetaan myös verkostomaista toimintaa pk-yritysten kesken, erilaisten verkostoyhteistyön muotojen kokeilua sekä alueellisten ja teema- tai toimialakohtaisten verkostojen aikaansaamista. Keskeistä kehittämisohjelmassa on myös pk-yritysten palveluohjaus siten, että yritykset voivat kehittämisessä hyödyntää erilaisia rahoitus- ja kehittämisinstrumentteja (esimerkiksi ELY-keskusten tuotteistetut asiantuntijapalvelut, oppisopimuskoulutus, muu kehittämisrahoitus jne.).
Arviointitehtävänä oli arvioida Protek-kehittämisohjelman toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttavuutta sekä antaa kehittämissuosituksia kehittämisohjelman toimeenpanoon. Arvioinnissa otettiin huomioon ELY-keskusten ja Protek-kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden näkökulmat kehittämisohjelman toteuttamisesta.
Kainuun maaseudun teemaohjelmien väliarviointi, 5–9/2010
TK-Eval toteutti arvioinnin Kainuun Etu Oy:lle, Kajaanin yliopistokeskukselle ja MTK-Pohjois-Suomi ry:lle yhteistyössä Suomen Aluetutkimus FARin kanssa. Kainuun alueellisen maaseutusuunnitelman toteutusstrategia perustuu teemaohjelmapohjaisen kehittämistyön toteuttamiseen valituilla viidellä kehittämisteemalla. Nämä ovat:
Ohjelmia toteutetaan teemaohjelmahankkeiden kautta. Teemaohjelmien tehtävinä on koordinoida hankkeita, ohjeistaa yrittäjiä, viestiä maaseudun kehittämismahdollisuuksista kunkin teeman toimialojen puitteissa. Jokaisella teemaohjelmahankkeella on vetäjä, joka toimii aktiivisesti oman alansa ja kainuulaisen maaseudun hyväksi. Teemaohjelmahankkeet järjestävät seminaareja, koulutuksia ja tapahtumia sekä yhdessä että teemakohtaisesti.
Väliarvioinnissa arvioitiin teemaohjelmissa valittujen toimintatapojen vaikuttavuutta hankesuunnitelmissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen sekä tarpeeseen priorisoida uudelleen valittavat toimintatavat. Arvioinnissa hyödynnettiin erityisesti hankkeista saatua kvalitatiivista tietoa. Arvioinnilla selvitettiin kunkin teemaohjelman toimintaa Kainuun maaseutusuunnitelma 2007-2013 -asiakirjan mukaisina maaseutusuunnitelman strategisina toteutushankkeina. Samalla arvioinnilla selvitettiin teemaohjelmien yhteensopivuutta Kainuun maakuntaohjelman sisältöön ja tavoitteisiin. Väliarvioinnin tavoitteena oli kartoittaa kunkin teemahankkeen toteutusprosessi omasta teemasta kehittämisstrategian toteutuksen ja koordinoinnin välineenä sekä parantaa hankkeiden toimintatapaa ja käytettyjä kehittämismenetelmiä hankkeen toteutusaikana.
Kasvua Hämeessä -teemaohjelman väliarviointi, 4–9/2010
TK-Eval teki arvioinnin yhdessä Suomen Aluetutkimus FAR:n kanssa, toimeksiantajana työssä oli MTK Häme. Kanta- ja päijäthämäläisen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyvyn parantamiseksi ja aluetaloudellisen merkityksen vahvistamiseksi alan keskeiset tahot ovat laatineet yhteisen strategisen teemaohjelman, joka tähtää tavoitteissaan ja toimenpiteissään vuoteen 2013. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on lisätä merkittävästi alan toimintaedellytyksiä parantamalla osaamista, lisäämällä yhteistyötä ketjussa ja toisaalta nostamalla koko toimialan alueellista näkyvyyttä ja imagoa. Käytännön kehittämistyö teemaohjelmassa painottuu viiteen painopistealueeseen, joita ovat maidon-, lihan-, kasvin- ja elintarviketuotannon sekä näitä tukevien osaajien verkoston kehittäminen. Väliarvioinnin keskeisenä tavoitteena oli tarkastella teemaohjelman ja sen osahankkeiden toimivuutta ja kehittämistoiminnan senhetkisiä tuloksia. Lisäksi annettiin toimenpidesuosituksia jatkohankkeiden suunnittelun tueksi.
Muuttuva työ – muuttuva asuminen, Keski-Suomen alueellisen maaseutuosion 2007–2009 loppuarviointi, 11/2009–2/2010
Arvioinnin tilaajana oli Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry/AMO-ohjelma. Arvioinnin keskeisenä tavoitteena ja tehtävänä oli tarjouspyynnön mukaisesti analysoida Keski-Suomen alueellisen maaseutuosion 2007–2009 teknistä toteutusta ja toimenpiteitä sekä ohjelman vaikuttavuutta. Arvioinnissa otettiin kantaa seuraaviin asioihin:
Tekninen toteutus & toimenpiteet
Vaikuttavuus
Ohjelman tavoitteena oli kolmen ydinprosessin sisällä kokeilujen toteuttaminen, hankevalmistelu, esiselvitykset jne.
Alueellisen maaseutuosion ohjelmakauden 2007–2009 loppuarviointi, 9/2009–3/2010
TK-Eval teki arvioinnin yhdessä Oulun yliopiston Lönnrot-instituutin kanssa, toimeksiantajana arvioinnissa oli työ- ja elinkeinoministeriö. Arvioinnin kohteena oli alueellinen maaseutuosio (AMO), joka sisältyi maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan 2007-2010. Alueellinen maaseutuosio oli tarkoitettu niille maaseutumaisille alueille, jotka eivät kuuluneet aluekeskusohjelman (AKO) tai Uudenmaan kaupunkiohjelmien piiriin tai sijainneet pääkaupunkiseudulla tai Ahvenanmaalla. Maaseutupoliittinen erityisohjelma oli alueiden kehittämislain (602/2002) 14 §:ssä tarkoitettu maaseutupoliittinen kokonaisohjelma. Alueellisen maaseutuosion tarkoituksena oli täsmentää maaseutumaisten alueiden elinkeino- ja osaamisperustan kehittämisen strategisia painopisteitä ja luoda uusia menetelmiä ja yhteistyömuotoja aluekehittämiseen. Osiolla vahvistettiin kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta ja täydennettiin maaseudun kehittämisen toimintamalleja ja keinovalikoimaa.
Alueellisen maaseutuosion loppuarvioinnissa arvioitiin ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista kansallisesti ja alueellisesti sekä menettelytavan toimivuutta ja tuloksellisuutta alueellisen kehittämisen välineenä. Arvioinnin avulla välitettiin tietoa ja kokemuksia alueellisesta maaseutuosiosta saaduista toimivista malleista sekä niihin liittyvistä ongelmista kunnille, maakuntien liitoille ja työ- ja elinkeinoministeriölle. Lisäksi arviointi tuotti ohjelmallisen kehittämisen jatkosuunnittelussa hyödynnettävissä olevaa tietoa AMO-ohjelmakokonaisuudesta sekä kunkin alueen ohjelmallisen kehittämisen tilanteesta alueille ja keskushallinnolle.
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2007–2010 arviointi, 9/2009–1/2010
Arvioinnin tilaajana oli Pohjois-Savon liitto. Arvioinnin tarkoituksena oli analysoida Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2007–2010 vaikutus alueelliseen kehitykseen ja sen tosiasiallinen ohjaava merkitys. Arvioinnissa vastattiin mm. seuraaviin kysymyksiin:
Arvioinnissa laadittiin myös suositukset maakuntaohjelman 2011–2014 laadintaa varten.
Kaakkois-Suomi – Venäjä INTERREG III A / Naapuruusohjelman 2000–2006 vaikuttavuuden arviointi, 6–10/2009
Arvioinnin tilaajana oli Etelä-Karjalan liitto, joka toimi arvioinnin kohteena olevan ohjelman hallintoviranomaisena. INTERREG on EU:n yhteisöaloite, jonka ajatuksena on, että kansalliset rajat eivät saisi olla este Euroopan tasapainoiselle ja sopusointuiselle kehitykselle. Toimintaa tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Tässä arvioinnissa kiinnitettiin huomiota ohjelman – varsinkin sen naapuruusohjelmavaiheen - tuloksiin ja vaikutuksiin ohjelma-alueella ja sen kehitykseen sekä rajan ylittävään yhteistyöhön ja sen edellytysten parantamiseen. Arvioinnissa tuli myös selvittää, onko ohjelman hallinnointi ja täytäntöönpano ollut selkeää, tehokasta ja tarkoituksenmukaista ja onko se ollut onnistunutta/epäonnistunutta varsinkin naapuruusohjelman toteutusvaiheessa, jolloin muun muassa hankkeiden arviointi-, valinta- ja rahoituspäätösmenettelyä on muokattu. TK-Eval toteutti arvioinnin yhteistyössä Nordregion ja Oulun yliopiston Lönnrot-instituutin kanssa.
Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelman 2025 ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2005-2008 arviointi, 8/2008–2/2009
TK-Eval teki tämän arvioinnin yhdessä Oulun yliopiston Lönnrot-instituutin kanssa ja työn tilaajana oli Varsinais-Suomen liitto. Arviointi kohdistui Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmaan 2025 ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaan 2005–2008. Arvioinnin tarkoituksena oli antaa kuva siitä, onko maakuntasuunnitelmalla ja -ohjelmalla pystytty vaikuttamaan maakunnan kehittymiseen ja miten. Lisäksi arviointi antoi aineksia seuraavan suunnitelma- ja ohjelmakauden linjausten tekemiseen saavutettujen tulosten valossa (koordinoinnin ja resursoinnin näkökulmat).
Etelä-Suomen ja Viron INTERREG III A -ohjelman jälkiarviointi (Ex post evaluation of INTERREG III A – Southern Finland – Estonia 2000–2006), 5–12/2008
Arvioinnin tilaajana oli Varsinais-Suomen liitto, joka toimi arvioinnin kohteena olevan ohjelman hallintoviranomaisena. Tässä arvioinnissa kiinnitettiin huomiota ohjelman tehokkuuteen ja vaikutuksiin sekä täytäntöönpanon onnistumiseen/epäonnistumiseen. Arviointi toteutettiin hanketasolla, ja se ulottui myös otokseen hankkeiden hyödynsaajia. TK-Eval toteutti arvioinnin yhteistyössä Nordregion kanssa.
Kajaanin maaseutuohjelman 2004–2008 ulkoinen arviointi, 6–10/2008
Toimeksiantajana oli Kajaanin kaupunki. Arviointi kohdistui Kajaanin kaupungin maaseudun kehittämisohjelman toteutustapaan, toimenpiteisiin, tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Maaseutuohjelman arvioinnissa yhdistyivät prosessi- ja tulosarvioinnin sekä kehittävän arvioinnin näkökulmat ja menetelmät. TK-Evalin alihankkijana arvioinnissa oli Suomen Aluetutkimus FAR.
Kajaanin maaseutuohjelman keskeinen tavoite on ollut luoda maaseutualueesta houkutteleva vaihtoehto asumiselle ja yrittämiselle. Ohjelma on kytketty myös kaupungin talousarviovalmisteluprosessiin ja sen myötä kaupunki on osallistunut maaseudun kehittämishankkeisiin. Keskeisinä maaseudun kehittämisen kohteina ovat olleet alueen kylät. Ohjelmaa on pyritty toteuttamaan laajassa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Kylien kärkihankemenettelyn kautta on käynnistetty vuosittain useita kylien itsensä valitsemia kärkihankkeita, ja niitä on rahoitettu ja tuettu useiden eri viranomaisten yhteistyöllä.
Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (Alma) 2000–2006 jälkiarviointi, 11/2007–10/2008
Kysymyksessä oli arviointi yhdessä Oulun yliopiston Lönnrot-instituutin kanssa, toimeksiantajana työssä oli maa- ja metsätalousministeriö. Alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa toteutettiin Etelä- ja Länsi-Suomessa lukuun ottamatta 12 suurimman kaupungin asemakaava-aluetta. Ohjelma koostui ohjelma-alueella toimeenpannuista osarahoitteisista yritystoiminnan monipuolistamiseen tarkoitetuista investointituesta, aloittamis- ja kehittämistuista sekä maaseudun kehittämishankkeiden rahoittamisesta.
Arvioinnin keskeisenä tavoitteena oli saada tietoa ohjelman toimenpiteiden vaikutuksista ja tavoitteiden toteutumisesta sekä näiden tulosten pohjalta kehittää maaseudun kehittämistoimenpiteitä jatkossa. Arvioinnissa tarkasteltiin ohjelman saavutettuja vaikutuksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi käsiteltiin toimeenpanon onnistumisia ja puutteita sekä toteutusta ja tuloksia. Komission asettamien arviointikysymysten lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti määrärahojen käyttöä, tukitoimien tehokkuutta, vaikuttavuutta ja vaikutuksia sekä tehtiin päätelmiä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevaa politiikkaa varten. Samoin esitettiin johtopäätökset maaseudun kehittämispolitiikan onnistumisesta ohjelman toteuttamisen avulla. Lisäksi arvioitiin ohjelman mahdollisia epäsuoria vaikutuksia.
LEADER+ -ohjelman toteuttamisen arviointi Kalakukkoalueella, 10/2007–1/2008
Toimeksiantajana oli Kehittämisyhdistys Kalakukko ry, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Kuopion ja Siilinjärven maaseutualueet sekä Juankosken, Kaavin, Nilsiän, Rautavaaran ja Tuusniemen kunnat. Toimeksianto sisälsi ulkoisen arvioinnin toteuttamisen, analyysin ja raportoinnin. Ulkoisen arvioinnin kohteena olivat Kalakukon LEADER-rahoittama hanketoiminta ja kehittämisyhdistyksen hallinto. TK-Evalin alihankkijana tässä arvioinnissa oli Suomen Aluetutkimus FAR.
Joensuun kaupungin maaseudun kehittämis- ja markkinointiohjelman 2005–2009 väliarviointi, 4–6/2007
Toimeksiantajana oli Joensuun seudun hankintatoimi. Väliarviointi kohdistui Joensuun kaupungin maaseudun kehittämis- ja markkinointiohjelman toteutukseen ja siinä arvioitiin myös ohjelman vaikuttavuutta. Joensuun kaupungin maaseudun kehittämis- ja markkinointiohjelman 2005-2009 keskeisenä tehtävänä on lisätä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kehittää maaseutualueiden houkuttelevuutta asuin- ja yritysympäristönä. Ohjelman painopisteitä ovat alueen markkinoinnin ohella maaseudun maisema ja ympäristö, kulttuuri- ja harrastustoiminta, monimuotoisen yritystoiminnan edistäminen ja uusien palvelutuotannon mallien kokeilu.
Paikallisten ja alueellisten maaseudun kehittämisohjelmaluonnosten arviointi, 2–4/2006
Kysymyksessä oli alihankintatyö Vaasan yliopiston Levòn-instituutille, jonka toimeksiantajana tässä työssä oli maa- ja metsätalousministeriö. Arviointikokonaisuuteen kuuluivat:
Uudenmaan kaupunkiohjelmien arviointi, 1/2005–12/2006
Toimeksiantajana oli sisäasiainministeriö. Arvioinnin kohteena olivat Raaseporin kehitysohjelma, Hiiden ohjelma ja Kuuma-kumppanuusohjelma. Arviointi kohdistui kaupunkiohjelmien toteutukseen vuosina 2004–2006 ja siinä arvioitiin sekä alueiden kaupunkiohjelmia ja niiden käynnistämiä hankkeita että yhteyttä kansallisen tason alueellisen kehityksen tavoitteiden asetteluun ja tasapainoiseen kansalliseen kaupunkiverkkoon tähtäävään kehittämisstrategiaan. TK-Eval toteutti arvioinnin yhteistyössä Nordregion kanssa.
Kyläveturi-hankkeen (I ja II vaihe) toiminnan arviointi, 5–10/2005
Toimeksiantajana oli Ylä-Savon Veturi ry. Toimeksianto sisälsi ulkoisen arvioinnin toteuttamisen, analyysin ja raportoinnin sekä itsearvioinnin ohjauksen. Arvioinnissa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: