Arvioinnissa tarkastellaan aluelautakunnan toimintatapoja, toimenpiteitä, tuloksia ja vaikuttavuutta sekä aluelautakuntakokeilun merkitystä Vuolijoen alueen asukkaille. Arvioinnin tilasi Kajaanin kaupunginhallitus ja sen toteutti asiantuntijayritys TK-Eval.
Vuolijoen aluelautakuntakokeilu on onnistunut sosiaalisen pääoman kasvattamisessa. Se on pystynyt etenkin lisäämään yhteistyötä Vuolijoen alueen sisällä. Alueen yhteisöllisyys on vahvistunut, kun kylien välinen vuoropuhelu ja kanssakäyminen on lisääntynyt, asukkaat ovat aktivoituneet ja samalla yhteishenki on vahvistunut. Kokeilun myötä yhteydet Kajaanin kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa ovat myös vahvistuneet ja ristiriidat ja vastakkainasettelu Vuolijoen ja vanhan Kajaanin välillä vähentyneet samalla, kun alue on pystynyt aiempaa paremmin tuomaan esille yhteistä näkemystä alueen kehittämisestä.
Konkreettisissa aikaansaannoksissa aluelautakunnan tulokset näyttävät jääneen selvästi sosiaalisen pääoman lisäämistä vaatimattomammiksi. Samalla lautakunnan merkitys Vuolijoen alueen asukkaiden omaehtoiselle asuinseudun kehittämiselle on ollut vaatimattomampi. Tavoitteena ollut alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden edistäminen on ollut vähäistä. Myös aluelautakunnan tiekartan linjauksiin sisällytettyjä varsin kunnianhimoisia tavoitteita kohti on otettu vain pieniä askelia.
Vuolijoen aluelautakunnan tulosten ja vaikutusten saavuttamisessa suurimpana haasteena on ollut toimintaan varattujen resurssien niukkuus. Se on näkynyt etenkin aluesihteerille varatun työmäärän pienuutena. Aluelautakunnan jäsenillä on ollut toiminnan luonteesta ja aluelautakunnan perustarkoituksesta johtuen myös suurempi vastuu kehittämistoiminnasta. Aluelautakunnan toimintamalli ei tällä tavoin näytä olleen lautakunnan toiminnalleen asettamiin tavoitteisiin nähden riittävä ratkaisu. Mikäli lautakunnan toiminta vakinaistetaan, niin tavoitteita tulee joko tarkistaa resursseja vastaaviksi tai sitten lautakunnan on otettava hoitaakseen muita alueen kehittämiseen liittyviä tehtäviä, joita arvioinnissa on tullut esille.
Vuolijoen aluelautakuntakokeilun jatkoa päätettäessä nähtävillä on useita vaihtoehtoja. Toimintaa voidaan jatkaa entisellään, se voidaan lopettaa kokeilukauden päätteeksi tai sitä voidaan supistaa tai laajentaa. Valinnassa on kysymys siitä, miten eri vaihtoehtoihin liittyviä osatekijöitä ja näkökulmia halutaan arvottaa.
Arvioinnissa aluelautakunnan toiminnan jatkaminen sai varsin hyvän tuen. Mikäli toimintaa jatketaan, niin lautakunnan aluesihteerin työpanosta tulee lisätä jollain järjestelyllä nykytasosta, että asioiden valmisteluun ja käytännön toteutukseen on käytettävissä enemmän resursseja.
Arviointi: Maaseutuohjelman koulutus- ja yhteistyötoimet parantuneet – lisääntyneet verkostot lisäävät liiketoiminnan mahdollisuuksia
Maaseutuohjelman koulutus- ja yhteistyötoimenpiteet ovat parantaneet tuhansien maaseudun kehittäjien ja yrittäjien osaamista ja luoneet verkostoja. Verkostomainen kehittäminen on vahvistanut tiedon jakamista ja uusien tuotteiden ja palveluiden syntymistä. Ohjelman innovatiivisuus näkyy tiedon välittämisenä, mutta innovaatioiden käytäntöön viennissä on kehitettävää.
Arvioinnissa tarkastellaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 koulutus- ja yhteistyötoimenpiteiden tuloksia ja vaikutuksia sekä esitetään yleisarvio innovaatioiden edistymisestä maaseutuohjelmassa. Tapaustarkasteluissa käsitellään Suomen Metsäkeskuksen hanketoimintaa ja maaseudun innovaatio- eli EIP-ryhmiä.
Arvioinnin toteutti arviointiryhmä, johon kuuluivat Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja asiantuntijayritys TK-Eval.
Maaseutuohjelman koulutus- ja tiedonvälityshankkeet ovat vaikuttaneet osallistujiensa osaamiseen ja sen kehittämiseen. Tulosten syntymiseen myötävaikuttavina tekijöinä erottuvat erityisesti osallistujien motivaatio ja hankevetäjien osaaminen. Koulutus- ja tiedonvälityshankkeita oli vuoden 2018 loppuun mennessä käynnistetty reilut 350 kappaletta.
Verkottamista painottaneet ja monimuotoiset yhteistyöhankkeet ovat vastanneet hyvin toimintaympäristön ja alueiden tarpeisiin. Hankkeiden myötä on syntynyt verkostoja, joissa toimiminen lisää koko toimialan osaamista, avartaa osapuolten näkemyksiä ja parantaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Yhteistyöhankkeita oli vuoden 2018 loppuun mennessä käynnistetty reilut 650 kappaletta.
Maaseutuohjelman EIP- eli innovaatioryhmähankkeet tuottavat ja kehittävät alkutuotannon tuottavuutta ja tehokkuutta parantavia ideoita ja uudistuksia. EIP-hankkeiden kansainvälinen yhteistyö on onnistunut, mutta tuloksista viestiminen ja tiedon vieminen käytäntöön on ollut haastavaa. Kuluvalla ohjelmakaudella Suomessa on toteutettu kahdeksan maaseudun innovaatioryhmää.
Suomen Metsäkeskuksen tehtävänä on edistää metsään perustuvien elinkeinojen uudistumista ja kehittää, jalostaa ja jakaa metsätietoa. Maaseutuohjelma on erittäin tärkeä Metsäkeskuksen elinkeinojen kehittämistoiminnan rahoittaja. Valtakunnallisena organisaationa Metsäkeskuksella on hyvä mahdollisuus levittää maakunnallisissa hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä muualle maahan.
Tutustu raporttiin tästä linkistä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161776