Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teema-arvioinnit

 

Maaseutupolitiikan neuvoston verkostojen arviointi, 22.9.2016–24.11.2016

Suomessa maaseutupolitiikkaa toteuttaa valtioneuvoston asettama maaseutupolitiikan neuvosto (MANE). Sen yhtenä tehtävänä on maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämisen rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen verkostomaiseen toimintaan ja kumppanuuteen perustuen ja tukemaan paikkaperusteista politiikkaa. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamiseen osallistuvat seitsemän teemaverkostoa keskittyvät toiminnassaan seuraaviin teemoihin:

  • kansalaistoiminta
  • elämänlaatu
  • infra ja maankäyttö
  • elinkeinot ja osaaminen
  • ekosysteemipalvelut
  • harvaan asuttu maaseutu
  • identitetsbaserat nätverk IDNET.

Teemaverkostoissa on eri alojen asiantuntijoita eri tasoilta kylistä valtionhallintoon. Verkostot tuottavat tietoa ajankohtaisista maaseutupoliittisista asioista sekä antavat tukea päätöksentekoon ja uusien toimintatapojen kehittämiseen.

Arvioinnin kohteena ovat maaseutupolitiikan verkostot, niiden toiminta ja tulokset vuosilta 2014–2016. Toimeksiannossa tuotetaan arviointi maaseutupolitiikan verkostojen tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja tunnettuudesta sekä annetaan arvioinnin pohjalta ehdotuksia maaseutupolitiikan verkostotoimintatavan kehittämiseksi.

 

Ylä-Savon Kehitys Oy:n toiminnan vaikuttavuusarviointi, 6.6.–8.10.2014

TK-Eval toteutti vaikuttavuusarvioinnin Ylä-Savon Kehitys Oy:lle, joka on yläsavolainen yritysten ja alueen seitsemän kunnan omistama kehittämisyhtiö. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen yrityspalveluja ja toimii rakennerahastohankkeiden ja Leader-ohjelman osarahoittajana. Se on toteuttanut useita Tekesin yritysryhmähankkeita ja toimii myös rakennerahastohankkeiden toteuttajakumppanina Pohjois-Savossa. Arvioinnin kohteena olivat Ylä-Savon Kehitys Oy:n toteuttamat yrityspalvelut ja hanketoiminta.

 

Startti Yrittäjäksi -hankkeen vaikuttavuusarviointi ja selvitys, 15.3.–2.5.2013

TK-Eval toteutti vaikuttavuusarvioinnin ja selvityksen Startti Yrittäjäksi -hankkeesta Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Startti Yrittäjäksi -projekti on ESR-osarahoitteinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen hallinnoima hanke. Hankkeen tavoitteena on edistää alkavien yrittäjien toimintaedellytyksiä. Keskeisinä osina hankkeen toimintaa ovat yrittäjäksi aikoville henkilöille järjestettävät koulutukset sekä starttirahaan liittyvän palveluprosessin kehittäminen. Vaikuttavuusarvioinnin tavoitteiden mukaisesti arviointi- ja selvitystyö jakautui kahteen osioon: 

  1. Pohjois-Savon ELY-keskuksen Startti Yrittäjäksi -hankkeen rahoituksella järjestettyjen yrittäjäkoulutusten ja starttirahan vaikuttavuusarviointi 
  2. Selvitys Startti Yrittäjäksi -hankkeen yrittäjäkoulutuksiin ja starttirahaan liittyvän palveluprosessin toimivuudesta Pohjois-Savossa.

 

Ohjelmaperusteisen kehittämisen aluevaikuttamisen arviointi, 10.11.2011-27.4.2012

TK-Eval teki arvioinnin alihankintatyönä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:lle, jonka toimeksiantajana arvioinnissa oli Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry. EU-ohjelmakaudella 2007–13 Saarijärven-Viitasaaren seudulla alueellista ja paikallista kehittämistoimintaa toteutettiin sekä EU-ohjelmien varoilla että kansallisella rahoituksella. Paikallista kehittämistä tehtiin Viisari ry:n Leader-ohjelmalla, johon rahoitus tuli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Alueellinen kehittäminen pohjautui seutukunnan seutuohjelmaan ja alueellisia kehittämistoimenpiteitä toteutettiin pääasiassa rakennerahastovaroin (Länsi-Suomen EAKR-ohjelma ja Manner-Suomen ESR-ohjelma). Verkottumiseen ja uusien toimintatapojen etsimiseen ja koeponnistuksiin oli käytössä maakunnallinen Keski-Suomen maaseutualueiden Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO).

Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten ohjelmien toisiaan täydentävä ja tukeva rooli on kehittämistyössä toteutunut sekä millainen merkitys ja vaikutus verkostoilla on ollut kehittämistyön tulokselliseen toimintaan. Arviointi kertoi, missä on onnistuttu ja missä on petraamisen paikka. Arviointi myös tuotti tietoa, jota seutukunnan toimijat voivat hyödyntää valmistautuessaan EU:n uuteen ohjelmakauteen.

 

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän arviointi, 9.2.2011-31.1.2012

Arvioinnin tilaajana oli maa- ja metsätalousministeriö. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) on valtioneuvoston asettama hallintaverkosto, jonka työhön osallistuu noin 700 asiantuntijaa useista ministeriöistä ja eri organisaatioista. Yhteistyöryhmälle asiat valmistelee sihteeristö, johon kuuluu noin 60 henkilöä YTR:n jäsenorganisaatioista. YTR:n tehtävänä on sovittaa yhteen laajan ja suppean maaseutupolitiikan maaseudun kehittämistoimia ja edistää maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä. Yhteistyöjärjestelyllä tuetaan valtakunnallista, alueellista ja paikallista maaseudun kehitystyötä sekä lisätään valmiuksia hyödyntää EU-osarahoitteisia ohjelmia ja muita maaseudun kehittämisvälineitä. YTR perustaa teema- ja työryhmiä aloille, joiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja monialaista yhteistyötä. Teemoja ovat esimerkiksi asuminen, ruoka, matkailu, yrittäjyys, toimintaryhmätyö, hyvinvointi, kulttuuri, harvaan asutun maaseudun erityiskysymykset, kansalaistoiminta, luonnontuotteet ja ruotsinkielisen maaseudun erityispiirteet. YTR:n työtapoihin kuuluvat varsinaisen YTR:n, sihteeristön ja teemaryhmien lisäksi tutkimus- ja kehittämishanketoiminta, kokonaisohjelmat, poliittiset ohjelmat (selonteko, erityisohjelmat), julkaisutoiminta, tiedotustoiminta, kampanjointi, mielipidevaikuttaminen, maaseutuvaikutusten arviointi sekä kansainvälinen toiminta.

Arviointi kohdistui YTR:n toimintaan kokonaisuudessaan, kaikki YTR:n eri työmuodot erikseen huomioiden. Arvioinnin tavoitteena oli arvioida YTR:n toiminnan ja työtapojen vaikutuksia ja vaikuttavuutta maaseutupolitiikkaan. YTR:n työtä tulevina vuosina linjaa vahvasti vuoden 2009 alussa valmistunut 5. maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sekä hallituksen toukokuussa 2009 hyväksymä ja eduskunnalle antama maaseutupoliittinen selonteko. Arvioinnilla pyrittiin hakemaan vastauksia mm. siihen, miten em. asiakirjojen kehittämisehdotuksia voidaan tehokkaimmin viedä eteenpäin sekä miten YTR:n jatkuvasti pitäisi kehittää toimintaansa politiikkavaikuttajana sekä oppivana, innovatiivisena verkostona. Arvioinnista saatiin vastauksia siihen, miten vaikuttavaa YTR:n toiminta on ollut paitsi kansallisen politiikan, myös kansainvälisten prosessien näkökulmasta.

 

Maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämismäärärahan vaikuttavuuden arviointi, 18.1.-31.5.2011

Arvioinnin tilaajana oli maa- ja metsätalousministeriö. Maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen määräraha on valtion talousarviossa momentilla 30.20.46. Määrärahaa saa käyttää maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (606/2008) mukaisesti maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin, mukaan lukien julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä kuntien toteuttamat hankkeet. Määrärahalla tuetaan laajoja valtakunnallisia maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisohjelmia. Avustusta voi myöntää mm. maataloustuotteista tiedottamiseen ja mainostamiseen. Arvioinnin kohteena ovat Kauppapuutarhaliitto ry:n, Maito ja Terveys ry:n, Arktiset Aromit ry:n, Paliskuntain yhdistyksen sekä Savon Koulutuskuntayhtymän (EkoCentria) vuosien 2009 ja 2010 hankkeet, yhteensä 12 kpl. Hankkeet on valittu edustamaan useimpina vuosina avustusta saaneita tahoja.

Arvioinnin tavoitteena oli saada arvio kansallisesti rahoitetun menekinedistämistoiminnan vaikuttavuudesta ottaen huomioon lainsäädännön asettamat rajoitukset toiminnan yleishyödyllisyydestä. Lisäksi tavoitteena oli saada arvio siitä, ovatko hankkeet olleet tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita suhteessa myönnettyihin määrärahoihin, asianomaisena vuonna asetettuihin painopisteisiin, hankkeessa asetettuihin tavoitteisiin sekä työpanokseen. Tavoitteena oli myös saada ehdotuksia siitä, minkälaisia hankkeita jatkossa tulisi rahoittaa vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi sekä ruokapoliittisessa selonteossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

ELME Studion arviointi, 3.1.-28.2.2011

Toimeksiantona oli ELME Studion aluevaikutusten arvioinnin toteuttaminen Nivalan Teollisuuskylä Oy:lle. ELME Studio on Nivalassa sijaitseva elektroniikan mekaniikan ja metallin tuotantostudio, joka toimii metalliteollisuuden alueellisena kehittämisympäristönä, jossa erityisesti laser-tekniikkaan ja ohutlevytuotantoon liittyviä kehittämis- ja yrityspalveluja toteuttavat Oulun Eteläisen Instituutti, Nivalan teollisuuskylä Oy, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä. Kehittämisympäristö sijaitsee Nivalan Teknologiakeskus NITEKissä. ELME Studio on asiantuntijoista muodostuva yrityspalvelukonsepti, joka palvelee ensisijaisesti Oulun Eteläisen alueen metallin ja elektroniikan mekaniikan alan yrityksiä niiden kilpailukyvyn kohottamiseksi tutkimuksen, tuotekehityksen ja koulutuksen keinoin. ELME Studio kuuluu ProMetal-verkosto-osaamiskeskukseen, joka kehittää yritystoiminnan kansainvälistä kilpailukykyä metallituoteteollisuuden tuotekehityksen, tuotantopalvelun sekä teollisuuden kunnossapitopalvelun alueella. ProMetalin ytimen muodostavat Nivalan, Raahen ja Tornion tuotantostudiot. Vuoden 2008 alusta ProMetal-verkosto-osaamiskeskusohjelma on ollut osa kansallista Meriklusteria, joka on yksi osaamiskeskusohjelman klustereista. ELME Studio keskittyy materiaaliteknologian osaamiseen, metalli- ja ohutlevymekaniikkaan sekä niitä palveleviin toimintoihin.

Arvioinnissa luotiin selkeä kuva ELME Studion toiminnan saavutuksista aluekehityksen näkökulmasta. Arvioinnin kohteena olivat ELME Studion aluevaikutukset. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää ELME Studion toimintojen vaikutukset alueen (paikkakunnan ja seudun) kilpailukyvylle erityisesti yritystoiminnan ja osaamisen sekä erikseen tarjouksessa määriteltävien muiden alueellisen kilpailukyvyn osatekijöiden näkökulmasta. Lisäksi arvioinnilla nostettiin esille asia- ja aihekokonaisuuksia ELME Studion kehittämiseksi.

 

EURES-työnvälityspalvelun kansallisen toiminnan arviointi kaudelta 2007–2010, 5.5.-31.5.2010

TK-Eval toteutti arvioinnin työ- ja elinkeinoministeriölle. Arvioinnin kohteena olivat EURES-työnvälitysverkoston vaikuttavuus, kansallisen työ- ja elinkeinohallinnon EURES -toimintasuunnitelmien toimeenpano kaudella 2007–2010, asiakaspalvelujen laatu ja EURESista tiedottaminen kansallisella tasolla. Arviointiraportti toimitettiin englanninkielisenä.

 

Finfood – Suomen Ruokatieto ry:n toiminnan arviointi, 17.11.2008-29.5.2009

TK-Eval teki arvioinnin alihankintatyönä Suomen Aluetutkimus FAR:lle, jonka toimeksiantajana oli maa- ja metsätalousministeriö. Arvioinnin tarkoituksena oli tutkia kansallisesti rahoitetun menekinedistämistoiminnan vaikuttavuutta, tarkoituksenmukaisuutta sekä tuloksellisuutta ja tehokkuutta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, määrärahoihin ja työpanokseen. Tavoitteena oli myös tuottaa ehdotuksia siitä, miten toimintaa ja sen ohjausta tulisi jatkossa kehittää. Tarkastelun kohteena oli Finfood - Suomen Ruokatieto ry, mukaan lukien Finfood Luomu, tarkastelun ajanjaksona olivat vuodet 2007-2008.

 

Osaamiskartoitusten vaikuttavuuden arviointi, 8.1.-8.4.2008

Arvioinnin tilaajana oli Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus, joka toteutti Virtaa Varantoon -projektia. Arviointi koski Virtaa Varantoon -projektissa työvoimapoliittisina aikuiskoulutuksina hankittujen osaamiskartoitusten vaikuttavuuden arviointia. Projektin kohderyhmänä olivat työttömät työnhakijat, joilta puuttui ammatillinen koulutus tai ammatillinen koulutus oli vanhentunut ja työttömyys kestänyt 3–12 kk. Projektin perustavoitteena oli nostaa kohderyhmän ammatillista osaamista ja vaikuttaa näin työvoiman saatavuuteen lähivuosina. Toinen projektin perustavoite oli ennaltaehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja torjua ennakkoon rakennetyöttömyyttä.

Arvioinnissa haettiin vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin:

Painotus asiakkaiden näkökulmassa

  • Mikä on osaamiskartoitusten vaikuttavuus?
  • Kuinka monta osaamiskartoituksiin osallistunutta asiakasta on osaamiskartoituksen jälkeen työllistynyt avoimille työmarkkinoille ja kuinka monta asiakasta on hakeutunut/aloittanut ammatillisen koulutuksen?
  • Minkälaisia ovat asiakkaiden osaamiskartoitusten jälkeiset polut?
  • Miten osaamiskartoituksiin osallistuneet asiakkaat ovat kokeneet osaamiskartoitukset?
  • Ovatko osaamiskartoitukset selkeyttäneet asiakkaiden työmarkkinatilannetta?
  • Ovatko asiakkaiden työnhakusuunnitelmat konkretisoituneet osaamiskartoitusten vaikutuksesta?
  • Mitä hyvää/huonoa tai kehitettävää osaamiskartoituksissa on asiakkaiden mielestä?

Painotus työvoimatoimistojen näkökulmasta

  • Mitkä ovat työvoimatoimistojen näkemykset osaamiskartoituksista?
  • Miten osaamiskartoitukset nähdään työvoimatoimistoissa työvoimapolitiikan toimenpiteenä asiakkaiden palveluprosessissa?
  • Mille kohderyhmälle työvoimatoimistot katsovat osaamiskartoituksista olevan eniten hyötyä?
  • Mitä kehittämisehdotuksia työvoimatoimistoilla on osaamiskartoituksien toteuttamistapaan, sisältöön tms. liittyen?
  • Onko työvoimatoimistoilla tarkoitus hankkia osaamiskartoituksia osana asiakkaiden palveluprosessia myös jatkossa?

 

Tavoite 1 -ohjelmien väliarviointien ajantasaistamisen teema-arviointi "tavoite 1 -ohjelmien merkitys maaseudun kehittämisessä", 19.5.-15.12.2005

Toimeksiantajana oli sisäasiainministeriö. Arvioinnissa vastattiin seuraaviin sisällöllisiin ja ohjelman toteutusta koskeviin kysymyksiin: 

1. Miten ohjelmalla on vaikutettu väestökehitykseen maaseudulla?
  • Tarkastellaan ohjelma-alueen sosioekonomisia muutoksia ohjelman toteutuksen aikana sekä arvioidaan, onko ohjelmassa toteutetuilla hankkeilla pystytty vaikuttamaan niihin. Tavoitteena on selvittää, ovatko hankkeet vaikuttaneet väestökehitykseen ja jos eivät, millaiset hankkeet siihen vaikuttaisivat.
2. Onko ohjelmalla pystytty luomaan perusmaataloutta korvaavia työpaikkoja?
  • Arvioidaan ohjelman vaikutusta alueelliseen yrityskenttään, kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Tukeeko ohjelma yritysten kilpailukyvyn osaamisen kehittymistä? Ovatko hankevalintakriteerit ohjanneet hankevalintaa riittävästi uusia työpaikkoja luoviin hankkeisiin? 
3. Onko ohjelma saanut aikaan kehitystä harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla?
  • Onko ohjelma vaikuttanut harvaan asutun ja ydinmaaseudun kehitykseen? Ovatko hankkeet ohjanneet kehitystä näillä alueilla? Jos hankkeilla ei ole riittävästi vaikutusta harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle, millaisia hankkeita pitäisi toteuttaa vaikuttavuuden aikaan saamiseksi?

 

Tavoite 1 -ohjelmien väliarviointien ajantasaistamisen teema-arviointi "verkottuminen ja osaamisen vahvistaminen tavoite 1 -ohjelmissa", 26.5.-15.12.2005

Kysymyksessä oli alihankintatyö Oulun yliopiston Lönnrot-instituutille, jonka toimeksiantajana tässä työssä oli sisäasiainministeriö. Arvioinnissa vastattiin seuraaviin sisällöllisiin ja ohjelman toteutusta koskeviin kysymyksiin:

  1. Mihin osatekijöihin alueiden osaaminen perustuu? Mikä on ohjelman lisäarvo alueiden osaamisen vahvistamisessa? Miten ohjelma on vaikuttanut yritysten osaamisen ja tuotekehityksen vahvistumiseen? Miten työvoimaa ja yrityksiä sopeutetaan rakennemuutokseen? Miten heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja syrjäytymisuhan alaisten henkilöiden työmarkkina-asemaa on parannettu?
  2. Miten verkottumista sovelletaan ja osaamisen siirtoa hyödynnetään osaamisen vahvistamisessa ja mikä on niiden tuoma lisäarvo?
  3. Miten ohjelmat ovat vaikuttaneet alueen osaamiskeskittymien kehitykseen? Minkälaisia mahdollisia heijastevaikutuksia niillä on? Onko osaamiskeskittymillä merkitystä maaseudun kehittämisessä?
  4. Lisäksi selvityksessä tulee arvioida ja kehittää ohjelmien tulosten ja vaikutusten mittaamiseen käytettäviä osaamisperustan vahvistamiseen liittyviä indikaattoreita.
  5. Tarkastelussa tulee nostaa esiin osaamisen vahvistamiseen ja verkottumiseen liittyviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Tällöin keskeinen kysymys on, minkä tyyppisillä keinoilla on parhaiten pystytty vaikuttamaan alueiden osaamisen vahvistamiseen.