Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Selvitykset ja tutkimukset

 

Selvitys alueellisesta ja ammatillisesta liikkuvuudesta STX Finland Rauman telakalta irtisanottujen keskuudessa, 5.11.2015–31.1.2016

Työ- ja elinkeinoministeriölle tehdyssä työssä TK-Eval selvitti STX Finland Rauman telakalta työttömäksi jääneiden henkilöiden liikkuvuutta työn perässä. Euroopan globalisaatiorahaston tuella tälle kohderyhmälle on tarjottu apua uudelleentyöllistymisessä ja uusien taitojen hankkimisessa. 

Selvityksen tavoitteena oli tarkastella kohderyhmän alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden toteutumista ja mahdollisia liikkuvuuden esteitä. Lisäksi tarkastelun kohteena oli liikkuvuuden edistämiseksi tarjolla olevien TE-palveluiden merkitys asiassa.

 

 Selvitys Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valintojen uudistamisesta ja kansainvälistämisestä, 10/2015–12/2015

Älykäs erikoistuminen on osa Eurooppa 2020 -kasvustrategiaa ja kaikissa Suomen maakunnissa onkin valmisteltu älykkään erikoistumisen strategiat maakuntaohjelmatyön osana 2013–2014. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valinnoiksi ovat valikoituneet metsäbiotalous, teknologia- ja materiaalit sekä Venäjä-osaaminen. Vuosien 2014–2017 maakuntaohjelman toteutuksen edetessä on perusteltua tarkentaa ja uudistaa Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valintoja sekä vahvistaa niiden pohjalta tehtävää kansainvälistä kehittämistoimintaa. 

TK-Eval toteutti yhdessä Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian kanssa selvitystyön, jossa esitetään vaihtoehtoja Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valinnoille sekä tarkennetaan niitä. Selvityksen toisena tehtävänä oli vahvistaa älykkään erikoistumisen kansainvälisyyttä, jotta älykkään erikoistumisen valintoja voidaan lujittaa. Selvityksen aineisto koostuu älykkääseen erikoistumiseen liittyvistä materiaaleista, strategioista sekä asiantuntijoiden haastatteluista. Työn tilaaja on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

 

 Selvitys ICT-alalta irtisanottujen henkilöiden urapoluista, 30.3.–15.6.2014

Työ- ja elinkeinoministeriölle tehdyssä työssä TK-Eval selvitti Euroopan globalisaatiorahaston hankkeiden kohderyhmään kuuluvien ICT-alalta irtisanottujen tai irtisanoutuneiden henkilöiden urapolkuja sekä heille tarjottujen TE-toimiston palveluiden vaikuttavuutta. Työn pohjalta vastattiin mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten nopeasti ICT-alalta irtisanotut ovat poistuneet työttömien työnhakijoiden joukosta ja miten työttömyys on päätynyt?
  • Millä toimialoilla uudet työpaikat ovat?
  • Millaisiin TE-palveluiden tarjoamiin palveluihin kohderyhmä on osallistunut?
  • Miten EGR-kohderyhmä eroaa muista ICT-alalta irtisanotuista työntekijöistä sosioekonomiselta rakenteeltaan?

 

Toimiva monikulttuurinen työpaikka -hankkeen monikulttuurisuusselvitys, 13.9.–31.12.2013

TK-Eval teki Työterveyslaitokselle/Toimiva monikulttuurinen työpaikka -hankkeelle haastattelututkimuksena toteutetun selvityksen, jossa haettiin pohjoissavolaisista pk-sektorin yrityksistä sekä maahanmuuttajataustaisista yrityksistä tietoa seuraaviin kysymyksiin:

  • Millaisia tiedollisia haasteita monikulttuurisuus tuo työpaikoille ja miten näihin haasteisiin on pystytty onnistuneesti vastaamaan?
  • Mitä maahanmuuttajatyöntekijät ja -yrittäjät tietävät suomalaisesta työelämästä; mitä he haluaisivat tietää; mitä heidän tulisi tietää?
  • Millaisia ovat työpaikkojen tiedontarpeet monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työllistämiseen liittyen?
  • Millaista tiedollista tukea esimiehet, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto ja työyhteisöt tarvitsivat työn arjen sujuvoittamiseksi?

Selvitystyö toimi pohjana Toimiva monikulttuurinen työpaikka -hankkeen yhteydessä tuotettujen verkkosivujen sisällön rakentamisessa.

 

Muutosturvan toimintamallin vaikuttavuutta ja toimivuutta koskeva tutkimus, 19.11.2012–31.10.2013

TK-Eval toteutti työ- ja elinkeinoministeriölle Muutosturvan toimintamallin vaikuttavuutta ja toimivuutta koskevan tutkimuksen. Muutosturvan toimintamalli on luotu edistämään mahdollisimman joustavaa työstä työhön siirtymistä tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtuvien irtisanomisten yhteydessä. Irtisanomistilanteiden muutosturvan tavoitteena on siten nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun pääsyä uuteen työhön. Muutosturvan toimintamalli otettiin käyttöön vuonna 2005 ja sitä laajennettiin vuonna 2009 koskemaan entistä paremmin myös määräaikaisessa työsuhteessa olevia ja 180 päivän ajaksi lomautettuja tai lomautettuina olleita.

Tutkimuksen taustalla on muutosturvan toimintamallin kehittämisen sisältyminen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Tutkimukselta halutaan saada tietoa toimintamallin suuntaamiseen ja kehittämiseen. Myös toukokuussa 2012 hyväksytyssä työpolitiikan periaatepäätöksessä tavoitteena on kehittää rakennemuutostilanteiden hoitamisen malli valtakunnallisesti yhtenäiseksi toimintamalliksi, joka kuitenkin mahdollistaa alue- ja toimialakohtaisen yksilöllisen räätälöinnin tapauskohtaisesti. Tavoitteena on, että toimintamallilla voidaan tehokkaasti vastata erityyppisiin rakennemuutoksiin eri toimialoilla mm. kytkemällä se tehokkaasti osaksi uudistuvaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä työpolitiikkaa. Muutosturvan toimintamallin kehittäminen on keskeinen osa tätä kokonaisuutta.

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida muutosturvan toimintamallin vaikuttavuutta ja toimivuutta. Tutkimuksessa analysoitiin vaikuttavuuteen liittyviä tekijöitä sekä muutosturvan toimivuuteen liittyviä samankaltaisuuksia ja eroja työ- ja elinkeinotoimistojen, alueella harjoitettavan elinkeinojen kehittämistyön, verkostoyhteistyön ja yrityksen sisäisten toimintatapojen välillä.

Yhteistyöllä turvaa muutokseen

 

Selvitys työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta, 3.1.–30.6.2013

TK-Eval toteutti selvityksen työ- ja elinkeinoministeriölle työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta, sen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella tuettuna on ollut tietyin edellytyksin mahdollista vuoden 2010 alusta lähtien. Toimintamallin tarkoituksena on parantaa aikuisväestön ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka sekä turvata ammattitaitoisen työvoiman saantia. Uudistus mahdollistaa työttömyysajan käyttämisen aikaisempaa laajemmin opiskeluun. Lisäksi työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta on uudistuksen myötä tullut taloudellisilta etuuksiltaan entistä yhdenvertaisempi vaihtoehto työvoimapoliittiselle aikuiskoulutukselle.

Selvityksen tavoitteena oli arvioida työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun toimeenpanon toimivuutta ja vaikuttavuutta vuodesta 2010 lähtien vuoden 2012 loppuun suhteessa sille lainsäädännössä asetettuihin tavoitteisiin. Selvityksen tuloksia tarkasteltiin myös vuoden 2013 alusta voimaan tulleen uuden, julkisista työvoimapalveluista annetun lain sekä siihen kytkeytyvien TE-toimistojen uusien palvelumallien ja -linjojen valossa.

 

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen liittyvä yhteishankintakoulutuksen toteuttamista koskeva selvitys, 16.1.–30.6.2012

TK-Eval teki tämän selvityksen työ- ja elinkeinoministeriölle. Yhteishankinnalla tarkoitetaan koulutuksen hankintaa ja rahoittamista yhteistyössä yrityksen/yritysten ja työvoimaviranomaisen kanssa. Yhteishankintakoulutusta voidaan hankkia määrätyn yrityksen tai muun yhteisön tarpeisiin sen palveluksessa oleville tai palvelukseen tuleville työntekijöille. Yhteishankintana toteutettavaan koulutukseen voi osallistua tietyin ehdoin myös yrittäjä. ELY-keskukset hankkivat yhteishankintakoulutuksia omien määrärahojensa puitteissa. ELY-keskusten lisäksi/sijaan myös TE-toimistot voivat hankkia yhteishankintakoulutusta. Yhteishankintakoulutusta hankitaan vuosittain noin 15 miljoonalla eurolla, jolla toteutetaan noin 400 000 - 500 000 opiskelijatyöpäivää. Työvoimakoulutuksen yhteishankinta on työvoimapoliittisen aikuiskoulutukseen liittyvä juridinen ja hallinnollinen käsite ja kokonaisuus, joka kattaa kolme toisiaan täydentävää palvelutuotetta: TäsmäKoulutuksen, RekryKoulutuksen ja MuutosKoulutuksen.

Selvityksen tavoitteena oli arvioida yhteishankintakoulutuksen (Täsmä, Rekry ja Muutos) toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttavuutta sekä antaa kehittämissuosituksia yhteishankinnan toimeenpanoon.

 

Pohjois-Pohjanmaan julkisten yrityspalveluiden asiakas- ja kehittämistarveselvitys, 14.9.-30.11.2009.

Selvityksen tilaajana oli Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus. Pohjois-Pohjanmaan julkisten yrityspalveluiden asiakas- ja kehittämistarveselvityksessä kartoittaa kattavasti Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen alueen yritysneuvontapalvelut ja niiden kehittämistarpeet sekä asiakkaiden että tarjoajien näkökulmista. Saatuja tuloksia sovelletaan uuden yrityspalvelumallin rakentamiseksi Pohjois-Pohjanmaan alueella. Perustana mallin rakentamiselle ovat Yritys-Suomi palvelukonseptit: internet- ja puhelinpalvelu, seudullinen yrityspalvelu, kasvuyrityspalvelu sekä innovaatiopalvelu ja kansainvälistyminen.

 

Kontiolahden kunnan palvelutyytyväisyyskysely, 26.2.-7.8.2009

Palvelutyytyväisyyskyselyn kohteena olivat kaikki Kontiolahden kunnan noin 5900 kotitaloutta. Palvelutyytyväisyyskyselyllä kartoitettiin Kontiolahden kunnan tuottamien palvelujen nykytilaa, asiakastyytyväisyyttä. Kyselyyn vastaamalla kuntalaiset saivat antaa palautetta kunnan asukkailleen järjestämistä palveluista.

Palvelutyytyväisyyskysely kattoi kunnan perusturvapalvelut, sivistyspalvelut, tekniset palvelut, ympäristöpalvelut, elinkeinopalvelut, kunnan kotisivut ja sähköisen asioinnin. Sen lisäksi, että kyselyllä selvitettiin kuntalaisten näkemykset Kontiolahden kunnan tuottamista palveluista, haluttiin myös kartoittaa vastaajien mielipide siitä, tulisiko Kontiolahden tehdä kuntaliitos.

 

Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008, 1.7.-30.11.2008

Yritysselvityksen toimeksiantajana oli Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa viime vuosina Pohjois-Karjalassa aloittaneiden yrittäjien näkemyksiä uudistuneista yritysneuvontapalveluista. Selvityksen tehtävänä oli tuottaa tietoa myös yritystoimintansa lopettaneiden yrittäjien näkökulmasta. Yritysselvitys on jatkoa vuonna 2002 toteutetulle Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitykselle sekä vuonna 1997 valmistuneelle toimipaikkaselvitykselle.

 

Asiantuntijapalvelu Eurooppalaisen yhteistyön lisäämiseksi työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa -kehittämisohjelman valmistelun tueksi, 28.5.2007-31.1.2008

Kysymyksessä oli alihankintatyö FCG Efeco Oy:lle, jonka toimeksiantajana tässä työssä oli työministeriö (vuoden 2008 alusta työ- ja elinkeinoministeriö). Selvityksen tavoitteena oli tukea työperäistä maahanmuuttoa edistävän ESR-kehittämisohjelman valmistelua. Tämä toteutettiin kartoittamalla jo toteutettuja ESR-hankkeita, laatimalla ehdotuksia kehittämisohjelman mahdollisiksi tukirakenteiksi sekä selvittämällä, miten muita mahdollisia rahoitusinstrumentteja voisi hyödyntää työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi.

Selvitystehtävän puitteissa vastattiin seuraaviin kysymyksiin:

  1. Minkälaisia hyviä käytäntöjä on maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusprojekteissa syntynyt? Arvio kehittämistarpeista suhteessa kansalliseen maahanmuuttopolitiikkaan.
  2. Minkälaisilla organisaatioratkaisuilla on em. projekteja hallinnoitu? Mitkä organisaatiot ovat hallinnoineet projekteja? Minkälaisia kokemuksia (hyödyt, haitat) projektien hallinnoinnissa on ollut? Minkälaisia vaikutuksia hallintoratkaisuilla on ollut maahanmuuttajien työllistymiseen ja kotoutumiseen?
  3. Minkälaisilla mittareilla voidaan varmistaa maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusprojektien ja työperusteista maahanmuuttoa edistävän valtakunnallisen kehittämisohjelman tuloksellisuus ja vaikuttavuus huomioiden sekä määrälliset että laadulliset mittarit?
  4. Miten paikallinen kumppanuus on toteutunut projekteissa? Mikä on ollut paikallisten järjestöjen motivaatio osallistua toimintaan?

Toiseksi tehtäväksi annettiin tulevan kehittämisohjelman hallintomallien (ns. tukirakenteen) vaihtoehtojen esittäminen. Yksilöityjä kysymyksiä olivat:

  1. Esitettävien tukirakenteiden käyttökelpoisuus ja tehokkuus työperusteisen maahanmuuton hallinnoinnissa? Mitä hyötyjä ja haittoja hallintomalleilla arvioidaan olevan? Suositus valittavaksi tukirakenteeksi?
  2. Miten projektien yhteistyötahojen tulisi kytkeytyä tukirakenteeseen, erityisesti kansainvälisessä kumppanuudessa?
  3. Mitä tehtäviä tukirakenteelle tulisi asettaa ja millä resursseilla (henkilöt, kustannukset) se voidaan toteuttaa?

Kolmanneksi tehtäväksi annettiin muiden rahoitusinstrumenttien vertaileva arviointi, jonka puitteissa vastattiin seuraaviin kysymyksiin:

  1. Kuinka varmistetaan projektien ja niissä kehitettävien menetelmien laatu ja kustannustehokkuus?
  2. Kuinka varmistetaan projekteissa kehitettävien käytäntöjen levitettävyys sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella?

 

Esiselvitys Yritysharava -hankkeen laajentamisesta valtakunnalliseksi, 2.3.–31.5.2007

Työministeriö pyysi Pohjois-Savon TE-keskukselta esiselvitystä alueella kehitetyn ns. Yritysharava-työ tai toimintamallin laajentamisesta koko maata kattavaksi ESR-hankkeeksi. Pohjois-Savon TE-keskus puolestaan tilasi tämän esiselvitystyön TK-Evalilta.

Esiselvityksessä selvitettiin ja kuvattiin valtakunnallisen ESR-hankkeen toimintaympäristö ja ne vaatimukset, jotka valtakunnallinen toiminta-alue hankkeelle asettaa. Esiselvityksessä määritettiin organisaatiomalli, joka parhaiten täyttää valtakunnallisen ESR-hankkeen toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset vaatimukset. Siinä myös tarkasteltiin hankkeen toteuttamiseen liittyviä asioita, kuten hankeisännyys, hankkeen ohjaus, seuranta ja arviointi, ketkä ovat hanketoimijoita ja kuinka toimenpiteet olisi parasta toteuttaa. Esiselvityksellä tuotettiin valtakunnallisen Yritysharavahankkeen kuvaus, johon sisältyvät kaikki hankkeen keskeiset prosessit.

 

Koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuusselvitys, 1.1.–30.5.2007

Toimeksiantajana oli Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus. Toimeksiannossa selvitettiin Kuopion yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun, Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä Ylä- Savon ammattiopiston koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksena em. oppilaitoksista valmistuneiden opiskelijoiden työnantajille. Vaikuttavuuskyselyssä selvitettiin, miten hyvin oppilaitoksien tarjoama koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta vastaavat työnantajien tarpeita.

 

Palveluyrittäjyyden kartoittaminen aluekeskusohjelma-alueilla ja maakunnissa, 2.2.- 30.4.2006

Toimeksiantajana oli sisäasiainministeriö. Kartoituksen kohteena olivat palveluyrittäjyyteen kohdistuvat kehittämishankkeet aluekeskusohjelma-alueilla ja maakunnissa. Aluekeskusohjelma oli alueiden kehittämisestä annettuun lakiin (602/2002) perustuva valtioneuvoston erityisohjelma, jota toteutettiin 34 kaupunkiseudulla sekä yhdellä verkosto-pilottialueella. Maakuntatason tarkastelu tehtiin kahdessa maakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Kartoittamisen kautta saatiin aluekohtaista tietoa palvelualan yrittäjyyden määritelmästä eli mitä toimialoja palveluyrittäjyys koskee, sekä yleiskuva yleisistä kansallisen tason kehittämishaasteista. Työssä käsiteltiin seuraavia kysymyksiä:

  1. Miten palveluyrittäjyys on määritelty ja rajattu aluekeskusohjelma-alueilla ja maakunnissa?
  2. Mitä kehittämishankkeita aluekeskusohjelma-alueilla ja maakunnissa on meneillään palveluyrittäjyyteen liittyen?
  3. Mitä yleisiä haasteita palveluyrittäjyyteen liittyy, eli mitkä ovat ne ongelmat, jotka vaativat valtakunnallisia ratkaisuja?

 

Ylä-Savon Veturi ry:n uuden Leader-ohjelman tilastokatsaus, 11/2005

Toimeksiantajana oli Ylä-Savon Veturi ry. Ylä-Savon Veturi ry laati kehittämisohjelman tulevalle ohjelmakaudelle 2007-2013. Ohjelman laadinnassa tarvittiin tilastotietoa alueen sosioekonomisista muutoksista ja tilastojen valossa tuoreimmasta tilanteesta alueella. Tilastokatsaus sisälsi numeerisen aineiston kokoamisen lisäksi tilastoaineistoon perustuvan analyysin, joka kirjoitettiin raporttimuotoon.