Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ohjelma-arvioinnit

Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014–2017 arviointi, 15.1.–30.6.2016

TK-Eval toteutti yhdessä MDI Public Oy:n kanssa Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014–2017 arvioinnin Pohjois-Savon liitolle. Toimeksiannossa laadittiin arvio maakuntaohjelman sisällöstä ja vaikuttavuudesta maakunnan kehitykseen. Arviointi kohdistui seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutuminen, 2) Maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman painopisteiden osuvuus, ajantasaisuus ja vaikuttavuus, 3) Maakuntaohjelman ohjausvaikutus. Arvioinnin pohjalta laadittiin myös suositukset seuraavan maakuntaohjelman valmisteluun.

 

Karelia ENPI CBC -ohjelman ex post -arviointi,  11.9.2015–30.4.2016

Karelia ENPI CBC on Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen rajanylittävän yhteistyön ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä hyvinvointia ohjelma-alueella rajanylittävän yhteistyön avulla. Ohjelma on ollut jatkoa rajan ylittävälle yhteistyölle, jota on aiemmin toteutettu Interreg II ja III A Karjala -ohjelmissa sekä Euregio Karelia naapuruusohjelmassa. Ohjelman päätavoitteena on vahvistaa ohjelma-alueella tapahtuvaa rajanylittävää yhteistyötä strategisesti merkittävillä toimialueilla ja luoda edellytykset yhteistyön käytännön toteuttamiselle.

TK-Eval teki yhdessä Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian kanssa Karelia ENPI CBC -ohjelman ex post -arvioinnin Pohjois-Pohjanmaan liitolle. Arvioinnissa keskitytään ohjelman tulosten ja vaikutusten sekä hanke- ja ohjelmatason relevanssin tarkasteluihin.

 

ESKO Kalatalousohjelman 2008-2013 toteutuksen arviointi, 8.5.–30.9.2015

Ohjelman pääteemoina olivat kestävä kalatalous ja elävä saaristo. Toteuttamisen painopisteitä olivat yrittäjyys, innovaatiot, verkostoituminen, ympäristö, kansainvälisyys ja paikallislähtöisyys. ESKOn strategiaan sisältyi myös kehittämisen lähempi tarkastelu ikä- ja sukupuolinäkökulmista. Näkökulmatarkastelussa etsittiin ryhmien erityisongelmia ja erityiskykyjä sekä kerrottiin, miten ne huomioidaan ohjelmassa. Ohjelmalla rahoitettiin yrittäjien, oppilaitosten ja yhdistysten hankkeita. Kehittämisyhdistys Sepra ry:lle tehdyssä arvioinnissa vastattiin seuraaviin arviointikysymyksiin:

  • Mikä on ollut ESKO:n aluetalousvaikutus?
  • Miten näkökulmatarkastelut ovat näkyneet käytännön toiminnassa?
  • Millaista lisäarvoa on tuonut Leader-metodin käyttäminen kalatalousohjelmassa ja kuinka tätä lisäarvoa voidaan paremmin mitata?

 

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014–2020 ennakkoarviointi, 25.2.-31.7.2015

TK-Eval yhdessä Suomen Aluetutkimus FAR:n kanssa toteutti Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014–2020 ennakkoarvioinnin Etelä-Savon ELY-keskukselle.

 Arvioinnissa selvitettiin:

  1. kehittämissuunnitelman vastaavuus suhteessa alueen maaseutustrategiaan,
  2. kehittämissuunnitelman toteutettavuus Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014–2020 toimenpiteiden avulla,
  3. kehittämissuunnitelman vastaavuus suhteessa päättyneen ohjelmakauden kehittämissuunnitelman väliarvioinnin tuloksiin ja parhaiden käytäntöjen huomioimiseen sekä
  4. kehittämissuunnitelman parannus- ja täydennystarpeet.

Työn tavoitteena oli käytännöllisen ja välittömästi uuden ohjelmakauden käynnistymiseen hyödynnettävissä olevan tiedon tuottaminen tilaajalle ja kehittämissuunnitelman toimeenpanoon osallistuville sidosryhmille. Ennakkoarvioinnin tulosten perusteella Etelä-Savon ELY-keskus pystyy täydentämään kehittämissuunnitelman entistä asiakaslähtöisemmäksi ja maaseudun tarpeita palvelevaksi sekä vastaamaan EU:n ohjelmakauden 2014–2020 haasteisiin alueellisen kehittämissuunnitelman toteutuksen myötä.

 

Lähiruokaohjelman laadullinen arviointi, 11.2.-31.5.2015

Maa- ja metsätalousministeriö tilasi Lähiruokaohjelmasta ulkopuolisen laadullisen arvioinnin, jonka tekijäksi valittiin TK-Eval. Arvioinnissa keskityttiin mm. ohjelman tunnettuuden ja merkityksen selvittämiseen, ohjelman tähänastiseen toteutukseen ja sen vaikutukseen lähiruokateemassa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi arvioinnissa otettiin kantaa siihen, millä tavoin Lähiruokaohjelman toteutusta tulisi kehittää tulevaisuudessa. 

 

Kolarctic ENPI CBC -ohjelman ulkoinen arviointi, 1.8.2014–31.8.2016

TK-Eval tekee arvioinnin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian ja norjalaisen  Northern Research Instituten (Norut) kanssa. Arvioinnin tilaajana on ohjelman hallintoviranomaisena toimiva Lapin liitto. Kolarctic ENPI CBC (2007-2013) ohjelma-alue koostuu neljän maan pohjoisista alueista. Mukana ohjelma-alueessa ovat Suomesta Lappi, Ruotsista Norrbotten, Venäjältä Murmanskin, Arkangelin ja Nenetsian alueet sekä Norjasta Finnmarkin, Tromsin ja Nordlandin maakunnat. Liitännäisalueita ovat Suomessa Pohjois-Pohjanmaa, Ruotsissa Västerbotten sekä Venäjällä Karjalan tasavalta, Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Ohjelman alkuperäinen kokonaisrahoitus on 70 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi Venäjän Federaatio on myöntänyt ohjelmalle lisärahoitusta noin 22,35 miljoonaa euroa ja vastaavasti EU:n myöntämä lisärahoitus on 2,23 miljoonaa euroa.

Ohjelman ulkoinen arviointi toteutetaan kahdessa osassa:

  1. Ohjelman hallinto-, valvonta- ja seurantajärjestelmien toimivuuden arviointi
  2. Ohjelmarahoituksella toteutettujen hankkeiden tulosten ja vaikuttavuuden arviointi.

 

Kainuun alueellisen maaseutusuunnitelman 2007–2013 arviointi, 1.9.–31.12.2014

TK-Eval toteutti Kainuun alueellisen maaseutusuunnitelman 2007–2013 arvioinnin yhdessä Suomen Aluetutkimus FAR:n kanssa. Arvioinnin tilaajana oli Kainuun ELY-keskus. Ohjelmakaudella 2007–2013 maaseudun kehittämistä tuettiin ja ohjattiin Euroopan Unionin maaseuturahaston avulla. Maaseuturahaston varoihin perustuva maaseudun kehittäminen on linjattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa, jota on toteutettu Manner-Suomessa valtakunnallisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Lisäksi kullakin alueella kehittämisen painopisteet ja tarpeet on linjattu alueellisissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa. Edelleen paikallistasolla, Leader-toimintaryhmillä, on omat maaseudun kehittämissuunnitelmansa.

Tässä toimeksiannossa tehtävänä oli arvioida Kainuun alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman 2007–2013 toteutusta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää tilaajan määrittelemiin kysymyksiin liittyen:

  1. kyseisen kehittämissuunnitelman toteutuminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin
  2. toimenpiteiden vaikuttavuus suhteessa asiakkaiden tarpeisiin ja kehittämistavoitteisiin
  3. kehittämissuunnitelman toimeenpanon ja hallinnoinnin tuloksellisuus ja laatu
  4. arvioida kehittämissuunnitelman toteutusta suhteessa käynnistyvään ohjelmakauteen 2014–2020.

 

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2007–2013 arviointi, 9.1.–20.6.2013

TK-Eval toteutti arvioinnin Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2007–2013 toteutuksesta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta yhdessä Suomen Aluetutkimus FAR:n kanssa. Arvioinnin tilaajana toimi Etelä-Savon ELY-keskus.

Arvioinnin tavoitteena oli, että arvioinnin tulosten perusteella Etelä-Savon ELY-keskuksella on tarvittaessa mahdollisuus täsmentää kehittämissuunnitelman toteutusta entistä asiakaslähtöisemmäksi ja maaseudun tarpeita palvelevaksi käynnissä olleella ohjelmakaudella sekä valmistautua EU:n ohjelmakauden 2014—2020 haasteisiin uuden alueellisen kehittämissuunnitelman laadinnassa.

  

Ex-ante evaluation of the Central Baltic Programme 2014-2020, 14.2.-31.12.2013

TK-Eval was a member of evaluation consortium, composing of four organisations, one from each of the participating countries of Latvia, Estonia, Finland (incl. Åland) and Sweden. The evaluation was ordered by the Regional Council of Southwest Finland. The Central Baltic Programme 2014-2020 is a cross-border cooperation programme, that was established for the programming period 2007-2013. The programme area covers regions from Estonia, Finland (including Åland islands), Latvia and Sweden. The programme is divided into geographically limited sub-programmes. The objectives of the ex-ante evaluation for the Central Baltic programme for the period 20014-2020 were to:

  1. Ensure that the OP clearly articulates the programme’s intervention logic and that it contributes to the Europe 2020 strategy and the Baltic Sea Region macro-regional strategy.
  2. Improve the programme’s quality of design.

  

Vuosina 2014–2020 toteutettavan EU:n osarahoittaman rakennerahasto-ohjelman ennakkoarviointi, 27.11.2012–31.12.2013

TK-Eval teki ennakkoarvioinnin yhdessä MDI Public Oy:n ja Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian kanssa. Toimeksiantajana arvioinnissa oli työ- ja elinkeinoministeriö. Arvioinnin kohteena oli Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma vuosille 2014–2020.

Strateginen ja kehittämisperusteinen ennakkoarviointi mahdollistaa analyyttisen näkemyksen ohjelmaperusteisen kehittämistoiminnan toimivuudesta. Menettelytavassa ensisijaisessa asemassa on kriittinen arviointi mahdollisista onnistumisista ja epäonnistumisista, jota täydentävät tiedot käynnissä olleen ohjelmakauden arvioinneista. Ennakkoarviointityö tähtää tiedontuottamiseen sekä ohjelmaa tulevaisuudessa toteuttaville viranomaisille että erilaisille sidosryhmille.

Ohjelmaa koskeva ennakkoarviointi koostui viidestä eri osatekijästä: 

  1. ohjelmaa koskevat strategiavalinnat
  2. indikaattorien, seurannan ja arvioinnin tarkastelu
  3. rahoituksen kohdentamisen johdonmukaisuus
  4. kontribuutio Eurooppa 2020 -strategiaan nähden
  5. ohjelman ympäristövaikutusten arviointi (SOVA). 

 

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman 2011–2014 arviointi, 25.2.–30.6.2013

TK-Eval toteutti Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman 2011–2014 arvioinnin Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma vuosille 2011–2014 (POKAT 2014) toteuttaa Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelmaa, joka linjaa kehitystä aina vuoteen 2030 saakka. POKAT 2014 toteuttaa maakuntasuunnitelman neljää ensimmäistä vuotta. Maakuntaohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen maakunnan kehittämistyön keskeiset tavoitteet, toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen voimavarat.

Arvioinnissa tarkasteltiin POKAT 2014 -maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista, tuloksia ja vaikuttavuutta sekä tehtiin toimintaympäristöä koskeva yleispiirteinen SWOT-analyysi. Lisäksi arvioinnissa laadittiin kehittämisehdotuksia vuosille 2014–2017 laadittavaa uutta maakuntaohjelmaa varten. 

 

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmien 2011–2014 arviointi, 8.10.2012–11.3.2013

TK-Eval toteutti Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmien 2011–2014 arvioinnin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitoille. Maakuntaohjelmassa aikatähtäin on neljä vuotta, ja sen tehtävänä on osoittaa keinot maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttamiselle. Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, hallinnonaloittaiset aluestrategiat ja maakuntaa koskevat muut alueiden kehittämislaissa tarkoitetut ohjelmat.

Arviointi tehtiin Etelä-Karjalan maakuntaohjelmasta 2011–2014, Kymenlaakson maakuntaohjelmasta 2011–2014 ja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmien yhteisestä osiosta. Arvioinnin tarkoituksena oli analysoida Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmien 2011–2014 tosiasiallinen ohjaava merkitys ja vaikutus alueelliseen kehitykseen. Arvioinnissa laadittiin suositukset maakuntaohjelman 2014–2017 laadintaan.

  

Elävä Kainuu LEADER ry:n ja Oulujärvi LEADER ry:n toiminnan ulkoinen arviointi, 7.6.–30.9.2012

TK-Eval toteutti arvioinnin Elävä Kainuu LEADER ry:n ja Oulujärvi LEADER ry:n yhteisöaloiteohjelmista. Arvioinnin tilaajana olivat Oulujärvi LEADER ry sekä Elävä Kainuu LEADER ry. TK-Evalin kumppanina arvioinnissa toimi AIKOPA.

Oulujärvi LEADERin ja Elävä Kainuu LEADERin toiminnan ulkoinen arviointi kohdistui ohjelmakauteen 2007–2013. Molemmille LEADER-ryhmille tehtiin oma arviointi. Arviointeihin sisällytettiin myös ryhmien välistä toimintatapojen vertailua hyvien käytäntöjen siirtämiseksi. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota myös tuloksellisten toimintatapojen löytämiseen sekä ehdotuksiin toiminnan laadun ja ohjelmallisuuden parantamiseksi hyödynnettäväksi EU-ohjelmakauden 2014–2020 suunnittelussa.

Oulujärvi LEADERin erityisenä mielenkiinnon kohteena arvioinnissa olivat innovatiivisuuden lisääminen ja osaamisen kasvattaminen hankkeissa tulevina vuosina sekä tavat, joilla pystytään entistä paremmin auttamaan ja tukemaan paikallisia toimijoita hankeprosessin eri vaiheissa. Elävä Kainuu LEADERin arvioinnissa kiinnitettiin huomiota edellä mainittujen osa-alueiden lisäksi myös omien painopisteiden toimivuuteen ja niitä koskeviin parannusehdotuksiin alueen näkökulmasta tulevaa ohjelmakautta ajatellen.

  

Vuosina 2007–2013 toteutettavan Manner-Suomen ESR-ohjelman strategian arviointi vuosina 2010–2011, 1.8.2010–31.12.2011

TK-Eval toteutti arvioinnin yhdessä Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutin kanssa (myöh. Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuiskoulutuspalvelut AIKOPA). Työn tilaajana oli työ- ja elinkeinoministeriö. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. ESR tukee työelämän ja yritystoiminnan kehittämistä lisäämällä työntekijöiden ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. Sosiaalirahaston ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla koulutetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia työelämään. Tavoitteina on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Ohjelmassa rahoitetaan myös rakenteellisen kehittämisen hankkeita, esimerkiksi koulutusjärjestelmien ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen uudistamista, jotka koskettavat laajaa joukkoa ihmisiä pitkällä aikavälillä. Hankkeilla parannetaan koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön edellytyksiä osallistua koulutukseen. Arvioinnin tehtävänä oli selvittää, miten hankkeessa toteutetut toimet vastaavat kehittämistarpeita ja miten aikaansaadut vaikutukset ratkaisevat kehittämistarpeita.

 

Protek-kehittämisohjelman ulkoinen arviointi, 25.8.2011-29.2.2012

TK-Eval toteutti arvioinnin työ- ja elinkeinoministeriölle. Protek-ohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima kehittämisohjelma: osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan. Ohjelman tavoitteena on kehittää pk-yritysten osaamisen kehittämiseen uusi toimintamalli TEM-hallinnossa. Osaamisen kehittämisessä päävälineenä on työvoimapoliittinen yhteishankintakoulutus, erityisesti nk. TäsmäKoulutus. Kehittämisohjelmassa painotetaan myös verkostomaista toimintaa pk-yritysten kesken, erilaisten verkostoyhteistyön muotojen kokeilua sekä alueellisten ja teema- tai toimialakohtaisten verkostojen aikaansaamista. Keskeistä kehittämisohjelmassa on myös pk-yritysten palveluohjaus siten, että yritykset voivat kehittämisessä hyödyntää erilaisia rahoitus- ja kehittämisinstrumentteja (esimerkiksi ELY-keskusten tuotteistetut asiantuntijapalvelut, oppisopimuskoulutus, muu kehittämisrahoitus jne.).

Arviointitehtävänä oli arvioida Protek-kehittämisohjelman toteutusta, toiminnan sujuvuutta, tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttavuutta sekä antaa kehittämissuosituksia kehittämisohjelman toimeenpanoon. Arvioinnissa otettiin huomioon ELY-keskusten ja Protek-kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden näkökulmat kehittämisohjelman toteuttamisesta.

  

Kainuun maaseudun teemaohjelmien väliarviointi, 17.5.-30.9.2010

TK-Eval toteutti arvioinnin Kainuun Etu Oy:lle, Kajaanin yliopistokeskukselle ja MTK-Pohjois-Suomi ry:lle yhteistyössä Suomen Aluetutkimus FARin kanssa. Kainuun alueellisen maaseutusuunnitelman toteutusstrategia perustuu teemaohjelmapohjaisen kehittämistyön toteuttamiseen valituilla viidellä kehittämisteemalla. Nämä ovat:

  1. Kainuun maaseutuelinkeinojen teemaohjelma
  2. Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma
  3. Kainuun kyläteemaohjelma
  4. Kainuun bioenergiateemaohjelma
  5. Kainuun luontomatkailun teemaohjelma

Ohjelmia toteutetaan teemaohjelmahankkeiden kautta. Teemaohjelmien tehtävinä on koordinoida hankkeita, ohjeistaa yrittäjiä, viestiä maaseudun kehittämismahdollisuuksista kunkin teeman toimialojen puitteissa. Jokaisella teemaohjelmahankkeella on vetäjä, joka toimii aktiivisesti oman alansa ja kainuulaisen maaseudun hyväksi. Teemaohjelmahankkeet järjestävät seminaareja, koulutuksia ja tapahtumia sekä yhdessä että teemakohtaisesti.

Väliarvioinnissa arvioitiin teemaohjelmissa valittujen toimintatapojen vaikuttavuutta hankesuunnitelmissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen sekä tarpeeseen priorisoida uudelleen valittavat toimintatavat. Arvioinnissa hyödynnettiin erityisesti hankkeista saatua kvalitatiivista tietoa. Arvioinnilla selvitettiin kunkin teemaohjelman toimintaa Kainuun maaseutusuunnitelma 2007-2013 -asiakirjan mukaisina maaseutusuunnitelman strategisina toteutushankkeina. Samalla arvioinnilla selvitettiin teemaohjelmien yhteensopivuutta Kainuun maakuntaohjelman sisältöön ja tavoitteisiin. Väliarvioinnin tavoitteena oli kartoittaa kunkin teemahankkeen toteutusprosessi omasta teemasta kehittämisstrategian toteutuksen ja koordinoinnin välineenä sekä parantaa hankkeiden toimintatapaa ja käytettyjä kehittämismenetelmiä hankkeen toteutusaikana.

 

Kasvua Hämeessä -teemaohjelman väliarviointi, 14.4.-30.9.2010

TK-Eval teki arvioinnin yhdessä Suomen Aluetutkimus FAR:n kanssa, toimeksiantajana työssä oli MTK Häme. Kanta- ja päijäthämäläisen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyvyn parantamiseksi ja aluetaloudellisen merkityksen vahvistamiseksi alan keskeiset tahot ovat laatineet yhteisen strategisen teemaohjelman, joka tähtää tavoitteissaan ja toimenpiteissään vuoteen 2013. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on lisätä merkittävästi alan toimintaedellytyksiä parantamalla osaamista, lisäämällä yhteistyötä ketjussa ja toisaalta nostamalla koko toimialan alueellista näkyvyyttä ja imagoa. Käytännön kehittämistyö teemaohjelmassa painottuu viiteen painopistealueeseen, joita ovat maidon-, lihan-, kasvin- ja elintarviketuotannon sekä näitä tukevien osaajien verkoston kehittäminen. Väliarvioinnin keskeisenä tavoitteena oli tarkastella teemaohjelman ja sen osahankkeiden toimivuutta ja kehittämistoiminnan senhetkisiä tuloksia. Lisäksi annettiin toimenpidesuosituksia jatkohankkeiden suunnittelun tueksi.

 

Muuttuva työ – muuttuva asuminen, Keski-Suomen alueellisen maaseutuosion 2007–2009 loppuarviointi, 25.11.2009-15.2.2010

Arvioinnin tilaajana oli Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry/AMO-ohjelma. Arvioinnin keskeisenä tavoitteena ja tehtävänä oli tarjouspyynnön mukaisesti analysoida Keski-Suomen alueellisen maaseutuosion 2007–2009 teknistä toteutusta ja toimenpiteitä sekä ohjelman vaikuttavuutta. Arvioinnissa otettiin kantaa seuraaviin asioihin:

Tekninen toteutus & toimenpiteet

  • Miten valitut toimenpiteet toteuttivat ohjelman tavoitteita ja kuinka ohjelma kokonaisuutena toteutui?
  • Miten toiminta oli organisoitu ja toteutettu?

Vaikuttavuus
Ohjelman tavoitteena oli kolmen ydinprosessin sisällä kokeilujen toteuttaminen, hankevalmistelu, esiselvitykset jne. 

  • Mitä näillä avauksilla/ toimenpiteillä saatiin aikaan ja minkä tyyppisiä tulokset ovat?
  • On oletettavaa, että ohjelmalla ei ole välittömiä seurannaisvaikutuksia. Mitä jatkokehiteltävää ”ituja” ohjelmasta jäi?

 

Alueellisen maaseutuosion ohjelmakauden 2007–2009 loppuarviointi, 1.9.2009-31.3.2010.

TK-Eval teki arvioinnin yhdessä Oulun yliopiston Lönnrot-instituutin kanssa, toimeksiantajana arvioinnissa oli työ- ja elinkeinoministeriö. Arvioinnin kohteena oli alueellinen maaseutuosio (AMO), joka sisältyi maaseutupoliittiseen erityisohjelmaan 2007-2010. Alueellinen maaseutuosio oli tarkoitettu niille maaseutumaisille alueille, jotka eivät kuuluneet aluekeskusohjelman (AKO) tai Uudenmaan kaupunkiohjelmien piiriin tai sijainneet pääkaupunkiseudulla tai Ahvenanmaalla. Maaseutupoliittinen erityisohjelma oli alueiden kehittämislain (602/2002) 14 §:ssä tarkoitettu maaseutupoliittinen kokonaisohjelma. Alueellisen maaseutuosion tarkoituksena oli täsmentää maaseutumaisten alueiden elinkeino- ja osaamisperustan kehittämisen strategisia painopisteitä ja luoda uusia menetelmiä ja yhteistyömuotoja aluekehittämiseen. Osiolla vahvistettiin kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta ja täydennettiin maaseudun kehittämisen toimintamalleja ja keinovalikoimaa. 

Alueellisen maaseutuosion loppuarvioinnissa arvioitiin ohjelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista kansallisesti ja alueellisesti sekä menettelytavan toimivuutta ja tuloksellisuutta alueellisen kehittämisen välineenä. Arvioinnin avulla välitettiin tietoa ja kokemuksia alueellisesta maaseutuosiosta saaduista toimivista malleista sekä niihin liittyvistä ongelmista kunnille, maakuntien liitoille ja työ- ja elinkeinoministeriölle. Lisäksi arviointi tuotti ohjelmallisen kehittämisen jatkosuunnittelussa hyödynnettävissä olevaa tietoa AMO-ohjelmakokonaisuudesta sekä kunkin alueen ohjelmallisen kehittämisen tilanteesta alueille ja keskushallinnolle.

 

Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2007–2010 arviointi, 1.9.2009-29.1.2010.

Arvioinnin tilaajana oli Pohjois-Savon liitto. Arvioinnin tarkoituksena oli analysoida Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2007–2010 vaikutus alueelliseen kehitykseen ja sen tosiasiallinen ohjaava merkitys. Arvioinnissa vastattiin mm. seuraaviin kysymyksiin:

  1. Arvio, ovatko ja miten maakuntaohjelman kehittämistavoitteet toteutuneet, ja arvio, mikä on ollut maakuntaohjelman vaikuttavuus toteutumisessa.
  2. Miten toimijaverkosto on ottanut toiminnassaan huomioon maakuntaohjelman ja edistänyt sen toteutusta? Onko maakuntaohjelma ohjannut muiden maakunnallisten ohjelmien ja suunnitelmien sisältöä?
  3. Miten maakuntaohjelmassa esitetyt keskeisimmät hankkeet ovat toteutuneet?
  4. Ovatko Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2007–2010 asetetut strategiset tavoitteet, peruslinjaukset ja kehittämisen painopisteet olleet osuvia aluekehityksen kannalta? Toteuttaako maakuntaohjelma Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 strategisia linjauksia?

Arvioinnissa laadittiin myös suositukset maakuntaohjelman 2011–2014 laadintaa varten.

 

Kaakkois-Suomi – Venäjä INTERREG III A / Naapuruusohjelman 2000–2006 vaikuttavuuden arviointi, 24.6.-31.10.2009

Arvioinnin tilaajana oli Etelä-Karjalan liitto, joka toimi arvioinnin kohteena olevan ohjelman hallintoviranomaisena. INTERREG on EU:n yhteisöaloite, jonka ajatuksena on, että kansalliset rajat eivät saisi olla este Euroopan tasapainoiselle ja sopusointuiselle kehitykselle. Toimintaa tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Tässä arvioinnissa kiinnitettiin huomiota ohjelman – varsinkin sen naapuruusohjelmavaiheen - tuloksiin ja vaikutuksiin ohjelma-alueella ja sen kehitykseen sekä rajan ylittävään yhteistyöhön ja sen edellytysten parantamiseen. Arvioinnissa tuli myös selvittää, onko ohjelman hallinnointi ja täytäntöönpano ollut selkeää, tehokasta ja tarkoituksenmukaista ja onko se ollut onnistunutta/epäonnistunutta varsinkin naapuruusohjelman toteutusvaiheessa, jolloin muun muassa hankkeiden arviointi-, valinta- ja rahoituspäätösmenettelyä on muokattu. TK-Eval toteutti arvioinnin yhteistyössä Nordregion ja Oulun yliopiston Lönnrot-instituutin kanssa.

 

Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelman 2025 ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2005-2008 arviointi, 1.8.2008-28.2.2009

TK-Eval teki tämän arvioinnin yhdessä Oulun yliopiston Lönnrot-instituutin kanssa ja työn tilaajana oli Varsinais-Suomen liitto. Arviointi kohdistui Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmaan 2025 ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaan 2005–2008. Arvioinnin tarkoituksena oli antaa kuva siitä, onko maakuntasuunnitelmalla ja -ohjelmalla pystytty vaikuttamaan maakunnan kehittymiseen ja miten. Lisäksi arviointi antoi aineksia seuraavan suunnitelma- ja ohjelmakauden linjausten tekemiseen saavutettujen tulosten valossa (koordinoinnin ja resursoinnin näkökulmat).

 

Etelä-Suomen ja Viron INTERREG III A -ohjelman jälkiarviointi (Ex post evaluation of INTERREG III A – Southern Finland – Estonia 2000–2006), 1.5.-31.12.2008 

Arvioinnin tilaajana oli Varsinais-Suomen liitto, joka toimi arvioinnin kohteena olevan ohjelman hallintoviranomaisena. Tässä arvioinnissa kiinnitettiin huomiota ohjelman tehokkuuteen ja vaikutuksiin sekä täytäntöönpanon onnistumiseen/epäonnistumiseen. Arviointi toteutettiin hanketasolla, ja se ulottui myös otokseen hankkeiden hyödynsaajia. TK-Eval toteutti arvioinnin yhteistyössä Nordregion kanssa.

  

Kajaanin maaseutuohjelman 2004–2008 ulkoinen arviointi, 5.6.-15.10.2008

Toimeksiantajana oli Kajaanin kaupunki. Arviointi kohdistui Kajaanin kaupungin maaseudun kehittämisohjelman toteutustapaan, toimenpiteisiin, tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Maaseutuohjelman arvioinnissa yhdistyivät prosessi- ja tulosarvioinnin sekä kehittävän arvioinnin näkökulmat ja menetelmät. TK-Evalin alihankkijana arvioinnissa oli Suomen Aluetutkimus FAR.

Kajaanin maaseutuohjelman keskeinen tavoite on ollut luoda maaseutualueesta houkutteleva vaihtoehto asumiselle ja yrittämiselle. Ohjelma on kytketty myös kaupungin talousarviovalmisteluprosessiin ja sen myötä kaupunki on osallistunut maaseudun kehittämishankkeisiin. Keskeisinä maaseudun kehittämisen kohteina ovat olleet alueen kylät. Ohjelmaa on pyritty toteuttamaan laajassa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Kylien kärkihankemenettelyn kautta on käynnistetty vuosittain useita kylien itsensä valitsemia kärkihankkeita, ja niitä on rahoitettu ja tuettu useiden eri viranomaisten yhteistyöllä.

  

Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (Alma) 2000–2006 jälkiarviointi, 8.11.2007-30.10.2008

Kysymyksessä oli arviointi yhdessä Oulun yliopiston Lönnrot-instituutin kanssa, toimeksiantajana työssä oli maa- ja metsätalousministeriö. Alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa toteutettiin Etelä- ja Länsi-Suomessa lukuun ottamatta 12 suurimman kaupungin asemakaava-aluetta. Ohjelma koostui ohjelma-alueella toimeenpannuista osarahoitteisista yritystoiminnan monipuolistamiseen tarkoitetuista investointituesta, aloittamis- ja kehittämistuista sekä maaseudun kehittämishankkeiden rahoittamisesta.

Arvioinnin keskeisenä tavoitteena oli saada tietoa ohjelman toimenpiteiden vaikutuksista ja tavoitteiden toteutumisesta sekä näiden tulosten pohjalta kehittää maaseudun kehittämistoimenpiteitä jatkossa. Arvioinnissa tarkasteltiin ohjelman saavutettuja vaikutuksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi käsiteltiin toimeenpanon onnistumisia ja puutteita sekä toteutusta ja tuloksia. Komission asettamien arviointikysymysten lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti määrärahojen käyttöä, tukitoimien tehokkuutta, vaikuttavuutta ja vaikutuksia sekä tehtiin päätelmiä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevaa politiikkaa varten. Samoin esitettiin johtopäätökset maaseudun kehittämispolitiikan onnistumisesta ohjelman toteuttamisen avulla. Lisäksi arvioitiin ohjelman mahdollisia epäsuoria vaikutuksia.

  

LEADER+ -ohjelman toteuttamisen arviointi Kalakukkoalueella, 22.10.2007-31.1.2008

Toimeksiantajana oli Kehittämisyhdistys Kalakukko ry, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Kuopion ja Siilinjärven maaseutualueet sekä Juankosken, Kaavin, Nilsiän, Rautavaaran ja Tuusniemen kunnat. Toimeksianto sisälsi ulkoisen arvioinnin toteuttamisen, analyysin ja raportoinnin. Ulkoisen arvioinnin kohteena olivat Kalakukon LEADER-rahoittama hanketoiminta ja kehittämisyhdistyksen hallinto. TK-Evalin alihankkijana tässä arvioinnissa oli Suomen Aluetutkimus FAR.

  

Joensuun kaupungin maaseudun kehittämis- ja markkinointiohjelman 2005–2009 väliarviointi, 4.4.-7.6.2007

Toimeksiantajana oli Joensuun seudun hankintatoimi. Väliarviointi kohdistui Joensuun kaupungin maaseudun kehittämis- ja markkinointiohjelman toteutukseen ja siinä arvioitiin myös ohjelman vaikuttavuutta. Joensuun kaupungin maaseudun kehittämis- ja markkinointiohjelman 2005-2009 keskeisenä tehtävänä on lisätä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kehittää maaseutualueiden houkuttelevuutta asuin- ja yritysympäristönä. Ohjelman painopisteitä ovat alueen markkinoinnin ohella maaseudun maisema ja ympäristö, kulttuuri- ja harrastustoiminta, monimuotoisen yritystoiminnan edistäminen ja uusien palvelutuotannon mallien kokeilu.

 

Paikallisten ja alueellisten maaseudun kehittämisohjelmaluonnosten arviointi, 14.2.–30.4.2006

Kysymyksessä oli alihankintatyö Vaasan yliopiston Levòn-instituutille, jonka toimeksiantajana tässä työssä oli maa- ja metsätalousministeriö. Arviointikokonaisuuteen kuuluivat:

  1. paikallisten toimintaryhmien toiminta-alueelleen vuosiksi 2007–2013 laatimien paikallisten maaseudun kehittämisohjelmaluonnosten arviointi ja
  2. työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen alueilleen vuosiksi 2007–2013 laatimien alueellisten maaseudun kehittämisohjelmaluonnosten arviointi.

 

Uudenmaan kaupunkiohjelmien arviointi, 12.1.2005-31.12.2006

Toimeksiantajana oli sisäasiainministeriö. Arvioinnin kohteena olivat Raaseporin kehitysohjelma, Hiiden ohjelma ja Kuuma-kumppanuusohjelma. Arviointi kohdistui kaupunkiohjelmien toteutukseen vuosina 2004–2006 ja siinä arvioitiin sekä alueiden kaupunkiohjelmia ja niiden käynnistämiä hankkeita että yhteyttä kansallisen tason alueellisen kehityksen tavoitteiden asetteluun ja tasapainoiseen kansalliseen kaupunkiverkkoon tähtäävään kehittämisstrategiaan. TK-Eval toteutti arvioinnin yhteistyössä Nordregion kanssa. 

  

Kyläveturi-hankkeen (I ja II vaihe) toiminnan arviointi, 12.5.-15.10.2005

Toimeksiantajana oli Ylä-Savon Veturi ry. Toimeksianto sisälsi ulkoisen arvioinnin toteuttamisen, analyysin ja raportoinnin sekä itsearvioinnin ohjauksen. Arvioinnissa vastattiin seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten Veturin toimintaryhmätoiminta sekä rahoitetut hankkeet ovat vastanneet Veturin kehittämisohjelmaa?
  • Millaisia ovat hankkeiden tulokset ja vaikutukset?
  • Miten hallitus ja työntekijät ovat onnistuneet kehittämisohjelman toteuttamisessa?
  • Mitkä ovat olleet suurimmat ongelmat sekä hallinnoijan, työntekijöiden että hankkeiden toteuttajien näkökulmasta?
  • Millaisia hyviä käytäntöjä tulisi toiminnassa hyödyntää seuraavassa kehittämisohjelman suunnittelussa ja toteuttamisessa?